Skip to content

Turkki

Turkille myönnettiin ehdokasmaan asema joulukuussa 1999, ja liittymisneuvottelut aloitettiin lokakuussa 2005. Neuvottelut ovat olleet pysähdyksissä kesäkuusta 2018 lähtien. EU ja Turkki tekevät yhteistyötä yhteistä etua koskevilla aloilla.

Laajentuminen

EU-jäsenyyshakemus

Turkki haki vuonna 1987 silloisen Euroopan talousyhteisön jäsenyyttä.

Helsingissä joulukuussa 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto myönsi Turkille EU:n ehdokasmaan aseman.

Liittymisneuvottelut

Eurooppa-neuvosto päätti 16.–17. joulukuuta 2004, että Turkki täyttää riittävässä määrin kriteerit liittymisneuvottelujen aloittamiseksi.

Neuvosto hyväksyi 3. lokakuuta 2005 kehyksen Turkin kanssa käytäviä neuvotteluja varten. EU:n ja Turkin väliset neuvottelut aloitettiin samana päivänä hallitustenvälisessä konferenssissa.

Neuvosto hyväksyi helmikuussa 2008 tarkistetun liittymiskumppanuuden Turkin kanssa. Siinä määritellään keskeiset prioriteettialat, joiden pohjalta Turkki voi valmistautua mahdolliseen EU-jäsenyyteen, ja sen perusteella seurataan uudistusten edistymistä.

Neuvosto totesi kesäkuussa 2018, että Turkki oli etääntymässä EU:sta, ja tämän vuoksi liittymisneuvottelut ovat tosiasiassa pysähdyksissä eikä uusien neuvottelulukujen avaamista tai avoinna olevien sulkemista voida harkita.

Liittymiskonferenssin kokoukset

Liittymisneuvottelut käydään hallitustenvälisissä konferensseissa (ns. liittymiskonferenssit), joihin osallistuvat EU:n jäsenmaiden ja ehdokasmaan ministerit ja suurlähettiläät. Neuvottelut koskevat yhteisiä oikeuksia ja säädöksiä (EU:n säännöstö), ja ne on jaettu lukuihin tai niiden kokonaisuuksiin politiikanaloittain. Liittymiskonferensseihin osallistuvat ministerit tai heidän sijaisensa.

Ennen liittymisneuvottelujen pysähtymistä EU ja Turkki olivat pitäneet 12 kokousta. Viimeisimmässä kokouksessa 30. kesäkuuta 2016 konferenssi avasi neuvottelut luvusta 33, jossa käsitellään varainhoitoa ja budjettia koskevia säännöksiä. Neuvosto oli todennut vuonna 2006, että kahdeksaa lukua, jotka liittyvät Turkin Kyprokselle asettamiin rajoituksiin, ei avata eikä muita lukuja suljeta toistaiseksi ennen kuin Turkki on täyttänyt EU:n ja Turkin assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjaan (ns. Ankaran sopimus) liittyvät sitoumuksensa.

Liittymisneuvottelujen yhteydessä avattiin 16 neuvottelulukua, joista yksi oli suljettu väliaikaisesti.

Vuotuinen edistymisen tarkastelu

Neuvosto hyväksyy joka vuosi laajentumista koskevat päätelmät, joissa arvioidaan kunkin EU:n ehdokasmaan ja kumppanin, myös Turkin, edistymistä kohti EU-jäsenyyttä.

Poliittinen yhteistyö

EU:lla ja Turkilla on Ankaran sopimukseksi kutsuttu assosiaatiosopimus, joka on peräisin vuodelta 1963. Sopimuksen tavoitteena on syventää poliittisia siteitä ja taloudellista yhdentymistä. Kahdenvälisiä suhteita käsitellään assosiaationeuvostossa, joka kokoontui viimeksi maaliskuussa 2019.

Vaikka EU:n ja Turkin suhteet kokonaisuudessaan perustuvat Turkin EU:n ehdokasmaan asemaan, liittymisneuvottelut ovat tällä hetkellä pysähdyksissä. EU on kehottanut Turkkia täyttämään neuvottelukehyksen mukaiset velvoitteensa ja panemaan assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjan täytäntöön kaikkien EU-maiden kanssa.

Maaliskuussa ja kesäkuussa 2021 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti EU on valmis yhteistyöhön Turkin kanssa vaiheittaisella, oikeasuhteisella ja peruutettavissa olevalla tavalla yhteisen edun mukaisilla aloilla kuten

  • muuttoliike
  • terrorismintorjunta
  • kansanterveys
  • ilmasto
  • alueelliset kysymykset

Tätä varten EU ja Turkki ovat järjestäneet korkean tason vuoropuheluja, johtajien kokouksia ja kahdenvälisiä huippukokouksia, joissa on keskusteltu näistä aiheista.

Eurooppa-neuvosto pyysi kesäkuussa 2023 EU:n ulkoasiainedustajaa ja komissiota tarkastelemaan suhteiden tilaa. Nämä julkaisivat marraskuussa 2023 tiedonannon, jossa kuvataan tilannetta keskeisillä aloilla, kuten politiikka, alueellinen vakaus, ulkopolitiikka, talous, kauppa ja muuttoliike. Tiedonanto sisältää myös suosituksia suhteiden kehittämiseksi. Jatkotoimena EU-johtajat antoivat huhtikuussa 2024 jäsenmaiden suurlähettiläille tehtäväksi edistää tiedonannon ja suositusten käsittelyä.

Talous ja kauppa

EU ja Turkki laajensivat talous- ja kauppasuhteitaan assosiaatiosopimuksella ja erityisesti perustamalla tulliliiton, joka tuli voimaan vuonna 1996.

Tulliliitto kattaa kaikki teollisuustuotteet, kun taas maatalous-, hiili- ja terästuotteisiin sovelletaan erityisiä kauppasopimuksia. Neuvosto on kehottanut Turkkia huolehtimaan velvoitteistaan panna tulliliitto täysimääräisesti täytäntöön. Tähän kuuluu kaupan esteiden tai sellaisten vastaavien kauppaa häiritsevien tekijöiden poistaminen, jotka eivät ole näiden velvoitteiden mukaisia, sekä sen varmistaminen, että tulliliittoa sovelletaan tosiasiallisesti kaikkiin EU-maihin.

EU on Turkin tärkein kauppakumppani, kun taas Turkki on EU:n 7. suurin kauppakumppani. Vuonna 2022 niiden välisen kaupan kokonaisarvo oli 198,1 mrd. €, mikä on 3,6% EU:n globaalista kokonaiskaupasta.

Turkki voi saada EU:n rahoitustukea liittymistä valmistelevasta tukivälineestä ja Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussasta.

The EU and Türkiye flags set against a world map.
EU-Türkiye trade relations (Infografiikka)

EU-Türkiye trade relations (Infografiikka)

Vakaa itäinen Välimeri

EU:lla on strateginen intressi itäisen Välimeren ympäristön vakauteen ja turvallisuuteen. Se on toistuvasti kehottanut Turkkia liennyttämään jännitteitä alueella, kunnioittamaan kaikkien EU-maiden suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta sekä edistämään hyviä naapuruussuhteita kestävällä tavalla.

Sen jälkeen, kun itäiseltä Välimereltä ja erityisesti Kyprokselta löydettiin kaasuvarantoja, EU on tuominnut Turkin laittoman poraustoiminnan. Se on kehottanut Turkkia kunnioittamaan kaikkien EU-maiden suvereniteettia, mukaan lukien niiden aluemeren ja ilmatilan kunnioittaminen. Neuvosto hyväksyi 11. marraskuuta 2019 pakotejärjestelmän Turkin itäisellä Välimerellä ilman lupaa harjoittaman poraustoiminnan johdosta. Viimeksi sitä jatkettiin 30. marraskuuta 2025 saakka.

EU on täysin sitoutunut Kyproksen ongelman kokonaisvaltaiseen ratkaisuun YK:n puitteissa ja neuvottelujen käynnistämiseen uudelleen.

Muuttoliike

Turkissa asuu lähes 4 miljoonaa pakolaista ja se on ollut yhdeksän viime vuoden ajan maailman merkittävin pakomaa. Tämä on seurausta siitä, että ennennäkemätön joukko ihmisiä on paennut Syyrian sisällissotaa. EU:n ja Turkin johtajat sopivat maaliskuussa 2016 antamassaan yhteisessä julkilausumassa puuttuvansa laittomaan muuttoliikkeeseen itäisen Välimeren reitillä ja pyrkivänsä hajottamaan salakuljettajien liiketoimintamallin.

EU on sitoutunut noudattamaan julkilausumaa, ja on määritellyt prioriteeteiksi tehokkaan rajaturvallisuuden, laittoman maahantulon ehkäisemisen ja palautusten uudelleen aloittamisen kansainvälisen ja EU:n lainsäädännön mukaisesti.

Pakolaisten elinolojen parantamiseksi Turkissa EU perusti vuonna 2015 välineen, josta on tähän mennessä myönnetty 6 mrd. € rahoitusta.

Viisumivapaus

EU ja Turkki aloittivat viisumivapautta koskevan vuoropuhelun vuonna 2013. Vuoropuhelussa esitetään etenemissuunnitelma kohti viisumivapautta, mukaan lukien 72 kriteeriä, jotka Turkin on täytettävä. Prosessia ei ole vielä saatu päätökseen.

Turkin ja Syyrian maanjäristys

Turkkia ja Syyriaa helmikuussa 2023 koetelleiden tuhoisien maanjäristysten jälkeen EU aktivoi EU:n pelastuspalvelumekanismin toimittaakseen alueelle tukea, myös etsintä- ja pelastusryhmiä, ja tilapäismajoitusta.

Teemat

Päivitetty viimeksi: 16. joulukuuta 2025