Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto, 11.12.2014, 11. joulukuuta 2014

EURES lyhyesti

Vuonna 1993 toimintansa aloittanut EURES on komission ja eurooppalaisten julkisten työvoimapalvelujen yhteistyöverkosto. Sen kautta vaihdetaan tietoja avoimista työpaikoista ja työhakemuksista sekä eri maiden elin- ja työoloista.

EURES koostuu verkkosivustosta ja verkostosta, johon kuuluu noin 900 työvoimaneuvojaa mukana olevista maista. Siihen osallistuvat kaikki 28 EU-maata sekä Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.

EURES välittää vuosittain noin 150 000 työpaikkaa.

• Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaali EURES

EURES

Brysselissä 11. joulukuuta kokoontuneet työllisyysministerit sopivat Euroopan työnvälitysverkoston EURESin uudistamisesta työnhaku- ja työnvälityspalvelujen parantamiseksi Euroopassa.

Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa työvoiman liikkuvuutta EU:n sisällä. Uudistetussa verkostossa olisi saatavilla entistä enemmän tietoja avoimista työpaikoista ja työnhakijoiden ansioluetteloja. Se yhdistäisi myös automaattisesti työnhakijoiden profiilit ja työpaikkojen vaatimukset.

Yhdistämisen pohjana on eurooppalainen taito- ja osaamisluokittelu, jota Euroopan komissio parhaillaan kehittää. Neuvoston aikaansaaman sopimuksen ansiosta jäsenvaltioilla on mahdollisuus esittää näkemyksensä luokittelun hyväksymisestä ja päivittämisestä, mikä ei alun perin kuulunut uudistuksen tavoitteisiin.

Hyväksytyssä tekstissä neuvosto antaa yksityisille työnvälityspalveluille mahdollisuuden liittyä EURESiin edellyttäen, että ne käyvät läpi EU-maiden määräämän hyväksyntämenettelyn ja tarjoavat kaikki lainsäädännön edellyttämät keskeiset palvelut. Ministerit kuitenkin olivat yksimielisiä siitä, että julkisten työnvälityspalvelujen tulisi erityisen roolinsa ja velvoitteidensa vuoksi olla verkostossa etusijalla.   

Euroopan parlamentti, joka vastaa lain säätämisestä yhdessä neuvoston kanssa, ei ole vielä vahvistanut kantaansa. 

Merenkulkijoiden oikeudet

Ministerit sopivat merenkulkijoita koskevien työntekijöiden oikeuksien uudistamisesta. Uudistuksen tarkoituksena on sisällyttää merenkulkijat EU:n työlainsäädännön piiriin, jotta heillä olisi lomautusten tai yritysten uudelleenorganisoinnin yhteydessä samat oikeudet kuin maissa työskentelevillä.

Uusilla säännöillä pyritään parantamaan merialan työpaikkojen laatua, jotta tiettyihin merialan ammatteihin hakeutuvien nuorten määrän lasku saataisiin Euroopassa kääntymään ja alalla olisi edelleen riittävästi ammattitaitoista työvoimaa.

Uudistuksella halutaan myös korjata nykyinen eriarvoisuutta aiheuttava oikeudellinen tilanne, jossa eri jäsenvaltiot kohtelevat eri tavoin samaan työntekijäryhmään kuuluvia henkilöitä. Nykyään tilanne vaihtelee riippuen siitä, hyödyntävätkö jäsenvaltiot nykyisen lainsäädännön sallimia vapautuksia ja poikkeuksia. Useimmat jäsenvaltiot eivät ole juurikaan tai lainkaan hyödyntäneet vapautuksia.

Euroopan parlamentti ei ole vielä esittänyt kantaansa ehdotukseen. 

Muita pääaiheita

Nuorisotyöllisyys

Neuvosto keskusteli nuorisotyöttömyyden torjunnasta. Keskustelun pohjana oli kolme kysymystä: 

• keinot, joilla helpotetaan nuorten siirtymistä koulusta työelämään 
• nuorisotakuu, jolla pyritään tarjoamaan nuorille työ- tai opiskelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä tai opintojen päättämisestä, ja sen toteuttamiseen liittyvät haasteet 
• tavat parantaa työmarkkinoiden sekä ammattikoulutuksen ja koulutusjärjestelmien kohtaamista 

Naiset yritysten hallintoelimissä

Istunnossa keskusteltiin myös direktiiviehdotuksesta, jolla pyritään siihen, että naisten osuus julkisten osakeyhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomista johtokuntapaikoista olisi 40% vuoteen 2020 mennessä. 

Ehdotuksessa ei aseteta pakollisia naiskiintiöitä vaan säädetään oikeudenmukaisemmista valintamekanismeista.  

Neuvosto ei päässyt ehdotuksesta yhteisymmärrykseen.