"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto
Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto, 14.–15. kesäkuuta 2021
Tärkeimmät tulokset
Työllisyys- ja sosiaaliasiat (maanantai 14. kesäkuuta)
Eurooppalainen lapsitakuu
Neuvosto hyväksyi suosituksen eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta. Suosituksen tavoitteena on ehkäistä ja torjua lasten sosiaalista syrjäytymistä takaamalla eräiden keskeisten palveluiden saanti avun tarpeessa oleville lapsille, mikä auttaa myös turvaamaan lapsen oikeuksia torjumalla lapsiköyhyyttä ja edistämällä yhdenvertaisia mahdollisuuksia.
Jäsenmaita kehotetaan erityisesti takaamaan tosiasiallinen ja maksuton mahdollisuus varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja kouluissa tapahtuvaan toimintaan sekä vähintään yhteen jokaisena koulupäivänä tarjottavaan terveelliseen ateriaan sekä terveydenhuoltoon samoin kuin terveellisen ravinnon ja asianmukaisten asuinolojen tosiasiallinen saanti.
EU27:n olisi myös nimettävä kansallinen lapsitakuukoordinaattori ja toimitettava komissiolle yhdeksän kuukauden kuluessa suosituksen hyväksymisestä toimintasuunnitelma, jolla suositus pannaan täytäntöön vuoteen 2030 ulottuvalla ajanjaksolla.
Tämä ei ole vain Portugalin puheenjohtajakauden voitto, vaan se on voitto erityisesti niille 18 miljoonalle lapselle Euroopan unionissa, joita uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen. On merkittävä asia, että kaikille lapsille Euroopassa pystytään takamaan koulutus, lastenhoito, korkealaatuinen terveydenhuolto ja asianmukaiset asuinolot.
Ana Mendes Godinho, Portugalin työ-, yhteisvastuu- ja sosiaaliturvaministeri
Eurooppalainen lapsitakuu: EU:n toimet lasten suojelemiseksi (Infografiikka)
Etätyö
Koronaviruspandemian myötä etätyö on lisääntynyt valtavasti. Eurofoundin kyselytutkimuksen mukaan 34% vastaajista työskenteli heinäkuussa 2020 yksinomaan kotoa käsin, kun vastaava osuus oli 5,4% EU27-maiden työntekijöistä vuonna 2019. Neuvosto antoi aiheesta päätelmät, joissa korostetaan, että etätyön viimeaikaisen lisääntymisen vuoksi on tarpeen tarkastella etätyön mahdollisuuksia, rajoituksia ja riskejä. Päätelmissä kehotetaan jäsenmaita harkitsemaan muun muassa seuraavaa:
laaditaan kansallisia toimintasuunnitelmia tai strategioita, joissa käsitellään etätyöhön liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä ottaen huomioon sukupuolinäkökulma, tai sisällytetään aihe nykyisiin tai tuleviin strategioihin
muutetaan etätyötä sääntelevää politiikkaa tai annetaan ohjeita, jotka koskevat esimerkiksi työajan organisointia ja seurantaa, naisten ja miesten tasa-arvoon liittyviä riskejä sekä soveltuvin osin korvauksia etätyön kustannusten kattamiseksi
laaditaan tai vahvistetaan aloitteita työsuojelutarkastusten sekä työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseksi etätyön aiheuttamien riskien vuoksi
Neuvosto kehotti komissiota myös analysoimaan etätyön kontekstia ja vaikutuksia EU:ssa sekä sitä, missä määrin EU:n nykyinen sosiaali- ja työlainsäädäntö takaa etätyöntekijöille asianmukaiset työolot.
Etätyöstä on tullut normaalia miljoonille eurooppalaisille, ja etätöiden tekeminen jatkuu pandemian jälkeen hybridimallina. Työntekijöille se tarjoaa joustavuutta ja autonomiaa sekä ajansäästöä, koska työmatkoihin ei kulu aikaa. Ei kuitenkaan pidä unohtaa siihen liittyviä haasteita, kuten työ- ja yksityiselämän välisten rajojen hämärtymistä tai työntekijöiden eristäytymistä. Hyväksyimme tänään päätelmät, joissa jäsenmaita kehotetaan tarttumaan etätyön tarjoamiin mahdollisuuksiin ja käsittelemään siihen liittyviä riskejä työn tulevaisuutta koskevissa strategioissaan ja politiikoissaan.
Ana Mendes Godinho, Portugalin työ-, yhteisvastuu- ja sosiaaliturvaministeri
Koronapandemian vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon
Neuvosto hyväksyi päätelmät, joissa jäsenmaita (ja tarvittaessa komissiota) kehotetaan toteuttamaan toimia, joilla lievennetään koronaviruskriisin pahentavaa vaikutusta joihinkin naisten kokemiin pitkäaikaisiin haittoihin ja varmistetaan, että sukupuolten tasa-arvosta tulee elpymistä edistävä tekijä.
Tällaisia toimia ovat esimerkiksi seuraavat:
edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia elpymistoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa esimerkiksi tukemalla vaikeasti kärsineiden talouden alojen, kuten vähittäiskaupan, hotelli- ja ravintola-alan ja matkailun, työntekijöitä ja vastaamalla naisten erityistarpeisiin, jotka liittyvät koulutustasoon, työaikaan, työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämiseen, työttömyyteen ja osaamiseen
käsitellään sekä naisten että miesten työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista varmistamalla, että kaikilla työntekijöillä, myös etätyöntekijöillä, on samat mahdollisuudet uralla etenemiseen, mukaan lukien yhtäläiset mahdollisuudet päästä johto- ja päätöksentekotehtäviin
edistetään yhdenvertaista pääsyä kaikille koulutusaloille ja urapoluille sekä kavennetaan sukupuolten välistä digitaalista kuilua ja parannetaan digitaalisia taitoja ja osallistumista STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) opetukseen, erityisesti tieto- ja viestintätekniikkaan
kerätään ja levitetään lisää sukupuolen mukaan eriteltyä dataa, tietoa ja tutkimuksia koronapandemian vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon
Työmarkkinoilla ja koko yhteiskunnassa on sukupuolten rakenteellista epätasa-arvoa (sukupuolten palkkaero ja hoitovastuun jakautuminen epätasaisesti). Siksi koronapandemia ja siihen liittyvät rajoittamistoimenpiteet ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen suhteettomasti naisiin. Naisten osuus terveydenhuollon työntekijöistä on 76–95%, joten heillä on suurempi riski sairastua koronavirustautiin. Samalla naiset kantavat suhteettoman suuren vastuun palkattomasta työstä (koti- ja hoitotyöt), joka on lisääntynyt koronakriisin aikana.
Koronapandemian vaikutukset ovat aikaisempien kriisien tapaan jakautuneet epätasaisesti eri sukupuolille, ja ne ovat kohdistuneet voimakkaammin naisiin. Etulinjassa olevat naiset ovat terveydenhuollon työntekijöitä, hoitajia tai lastenhoitoalan työntekijöitä, opettajia taikka kotitalouksien siivoojia, jotka kohtaavat usein lisähaasteita, jotka liittyvät heidän omien perheidensä hoitamiseen, palkattomaan lisätyöhön ja vaikeuksiin säilyttää työ- ja yksityiselämän tasapaino. Meillä ei kuitenkaan ole selkeää käsitystä siitä, miten nämä vaikutukset rajoittavat naisten osallistumista työmarkkinoille sekä lisäävät palkkaeroja ja hoitovastuun jakautumista epätasaisesti, ja voimme muuttaa vain sitä, minkä näemme selvästi. Nyt kriisistä elpyessämme ja valmistaessamme yhteiskuntiamme tulevaisuuteen meidän on varmistettava, että toimenpiteemme perustuvat konkreettisiin tietoihin. Näin voimme saada selkeän käsityksen siitä, mitä meidän on muutettava, jotta voimme tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja poistaa eriarvoisuuden.
Mariana Vieira da Silva, Portugalin puheenjohtajakaudesta vastaava valtioministeri
Euroopan unionissa noin 87 miljoonalla ihmisellä on jonkinlainen vamma, ja yli puolet heistä (52%) kokee tulevansa syrjityksi jokapäiväisessä elämässään. Euroopan komissio hyväksyi maaliskuussa 2021 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian (2021–2030).
Neuvosto on hyväksynyt päätelmät, joissa strategia vahvistetaan. Päätelmissä kehotetaan jäsenmaita jatkamaan sellaisten kansallisten strategioiden ja politiikkojen kehittämistä ja päivittämistä, joilla pannaan täytäntöön YK:n vammaisyleissopimus kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti, varmistetaan tuotteiden, palvelujen, tiedotusvälineiden, liikenteen ja rakennusten esteettömyyttä koskevan EU:n lainsäädännön tehokas ja johdonmukainen siirtäminen kansalliseen lainsäädäntöön ja sen täytäntöönpano, edistetään henkilökeskeisten yhteisöpohjaisten sosiaalipalvelujen ja itsenäisen elämisen kehittämistä, edistetään osallistumista poliittiseen ja julkiseen elämään sekä otetaan strategia huomioon, kun asetetaan vapaaehtoisia kansallisia tavoitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin yleistavoitteiden saavuttamiseksi, sekä hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla asianmukaista EU:n rahoitusta ja rahoitusohjelmia.
Puheenjohtajamaa Portugali on vahvasti sitoutunut vammaisten henkilöiden oikeuksiin. Nämä päätelmät ovat loistava tilaisuus siirtyä sanoista tekoihin ja varmistaa, että ketään ei jätetä. Kuten olemme jo todenneet, nyt on aika saada aikaan tuloksia, joten on erittäin tärkeää, että sitoudumme vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan strategiaan 2021–2030 vammaisyleissopimuksen mukaisesti.
Ana Mendes Godinho, Portugalin työ-, yhteisvastuu- ja sosiaaliturvaministeri
Puheenjohtaja antoi ministereille tilannekatsauksen riittävää minimipalkkaa koskevasta direktiivistä. Ministereillä oli myös tilaisuus keskustella parannuksista, joita he odottavat direktiivin saavan aikaan, ja kertoa, mitkä heidän mielestään ovat ehdotuksen keskeiset osatekijät. Näin pohjustettiin jatkoneuvotteluja yhteisymmärryksen saavuttamiseksi.
Portossa 7. ja 8. toukokuuta 2021 järjestetty sosiaalialan huippukokous on ollut käänteentekevä sosiaalisen Euroopan kannalta.Euroopan parlamentti, komissio, EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Portugali, EU:n työmarkkinaosapuolet ja sosiaalifoorumi allekirjoittivat 7. toukokuuta Porton sosiaalisen sitoumuksen, ja 8. toukokuuta EU-johtajat hyväksyivät Porton julistuksen, jossa he vahvistivat sitoumuksensa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon ja suhtautuivat myönteisesti pilarin toimintasuunnitelman työllisyyttä, osaamista ja köyhyyden vähentämistä koskeviin vuoden 2030 yleistavoitteisiin. Jatkotoimena ministerit keskustelivat tavoitteiden asettamisesta pilarin periaatteiden täytäntöönpanolle kansallisella tasolla eurooppalaisen ohjausjakson kautta ja täytäntöönpanon edistymisen seurannasta.
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja keskitetyn sopimisen haasteet
Ministerit kävivät myös periaatekeskustelun työmarkkinaosapuolten osallistumisesta elpymiseen selviytymis- ja palautumissuunnitelmien avulla sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen parhaista toimintatavoista, kun digitaalista siirtymää vauhditetaan. Keskustelussa otettiin erityisesti huomioon tarve varmistaa epätyypillisissä työn muodoissa toimivien työntekijöiden edustus ja heidän yhdistymisvapautensa.
Tänään käydyssä keskustelussa esittelimme erilaisia kokemuksiamme. Saimme näin kaikki tilaisuuden jakaa ajatuksiamme näitä tärkeitä ja ajankohtaisia kysymyksiä koskevista haasteista, joita meidän on lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä käsiteltävä.
Ana Mendes Godinho, Portugalin työ-, yhteisvastuu- ja sosiaaliturvaministeri
Vahvemman sosiaalisen Euroopan puolesta (Infografiikka)
Palkkauksen avoimuus ja yhdenvertainen kohtelu
Puheenjohtaja tiedotti ministereille vireillä olevien lainsäädäntöasioiden tilanteesta: ehdotus direktiiviksi miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta ja neuvoston direktiivi uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän suojan ulottamisesta työelämän ulkopuolelle. Puheenjohtajamaa Portugali esitti kumpaakin ehdotusta koskevan katsauksen, jossa on yhteenveto jäsenmaiden välisten keskustelujen tilanteesta ja mahdollisista etenemistavoista yhteisymmärrykseen pääsemiseksi.
Eurooppalainen ohjausjakso, pitkäaikaishoito ja eläkkeet
Neuvosto hyväksyi vuosien 2020 ja 2019 maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon arvioinnin sekä tarkistettua sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua koskevan työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean lausunnon, jossa asetetaan uusia pääindikaattoreita. Molemmat kohdat liittyvät eurooppalaiseen ohjausjaksoon, joka toimii talouspolitiikan koordinoinnin kehyksenä koko Euroopan unionissa. Ministerit hyväksyivät myös sosiaalisen suojelun komitean ja Euroopan komission päätelmät vuoden 2021 pitkäaikaishoitoa koskevasta raportista ja eläkkeiden riittävyyttä koskevasta raportista 2021.
Lääkkeiden ja terveydenhuollon laitteiden saatavuus
Ministerit hyväksyivät päätelmät lääkkeiden ja terveydenhuollon laitteiden saatavuudesta vahvempaa ja kestävämpää EU:ta varten. Vaikka monien tautien käsittelyssä on saavutettu merkittäviä tuloksia, on tehtävä lisää työtä, jotta voidaan varmistaa, että innovatiivisia lääkkeitä ja terveydenhuollon laitteita on saatavilla oikeaan aikaan, erityisesti kun on kyse kansanterveyttä koskevista aiheista, kuten uusien mikrobilääkkeiden kehittämisestä. Päätelmissä muun muassa kannustetaan komissiota laatimaan kattava luettelo EU:n potentiaalisesta ja olemassa olevasta kriittisten lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja muiden terveydenhuollon tuotteiden valmistuskapasiteetista.
Pandemia on jälleen kerran korostanut lääkkeiden saavutettavuuden, saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden kolminkertaista haastetta. Olen iloinen siitä, että ministerit päättivät tänään antaa yhteisen kehotuksen vastata rakenteellisiin tarpeisiin ja varmistaa, että innovatiivisten lääkkeiden oikea-aikainen saatavuus hyödyttää sekä potilaita että terveydenhuoltojärjestelmiä.
Marta Temido, Portugalin terveysministeri
Neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen ehdotuksesta säännöiksi, joilla Euroopan lääkeviraston roolia vahvistetaan kriisivalmiudessa ja -hallinnassa lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden osalta.
Tämä yleisnäkemys antaa neuvoston puheenjohtajamaalle neuvotteluvaltuudet sopia yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin kanssa.
Euroopan tartuntatautivirasto ja rajatylittävät terveysuhat
Puheenjohtajamaa tiedotti ministereille kahden käsiteltävänä olevan lainsäädäntöasian tilanteesta: ehdotus Euroopan tartuntatautiviraston perustamisasetuksen muuttamisesta sekä valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskeva ehdotus.
Ensin mainitulla vahvistetaan Euroopan tartuntatautiviraston toimeksiantoa, jotta sillä olisi paremmat valmiudet tukea jäsenmaita ja komissiota muun muassa epidemiatilanteen reaaliaikaisessa seurannassa ja EU:n terveystyöryhmien aktivoimisessa avustamaan paikallisissa vastatoimissa. Valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevassa asetusehdotuksessa säädetään EU:n terveyskriisi- ja pandemiavalmiussuunnitelman laatimisesta ja suosituksista kansallisten suunnitelmien laatimiseksi (niille on määrä tehdä arvioita ja stressitestejä).
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.