Maatalouden viherryttäminen
EU edistää kestäviä ja ekologisia käytäntöjä elintarvikejärjestelmissä ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä parantaa elintarvikealan häiriönsietokykyä.
Kestävä, häiriönsietokykyinen ja terveyttä edistävä elintarvikejärjestelmä
Maatalouselintarvikeala on EU:ssa merkittävä talouden ala.
Paitsi että se on voimakkaasti riippuvainen ympäristöstä, se myös vaikuttaa ympäristöön huomattavalla tavalla. Elintarviketuotannosta ja sen toimitusketjusta vapautuu kasvihuonekaasuja, jotka aiheuttavat ilmastonmuutosta. Tehomaatalous voi huonontaa maaperää ja aiheuttaa luontokatoa, kun hävitetään metsiä, käytetään torjunta-aineita ja harjoitetaan muita käytäntöjä, joissa ei oteta ympäristöä huomioon.
EU muuntaa tapaa tuottaa ja kuluttaa elintarvikkeita Euroopassa, jotta voidaan
- tehdä maataloudesta ja elintarvikejärjestelmistä kestävämpiä
- vahvistaa häiriönsietokykyä kriisien varalta
- varmistaa myös jatkossa, että elintarvikkeet ovat terveellisiä ja kohtuuhintaisia
EU:n tavoitteena on ilmastokestävä ja ympäristöä säästävä elintarvikejärjestelmä. Tätä varten se edistää kestäviä käytäntöjä, vähentää päästöjä ja saastumista sekä vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.
Lisäksi EU:n tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia, vähentää ruokahävikkiä ja -jätettä, edistää kestävämpää elintarvikkeiden kulutusta ja terveellistä ruokavaliota sekä torjua elintarvikepetoksia toimitusketjussa.
Miksi maataloutta pitää viherryttää?
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan kolmannes koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin elintarvikejärjestelmistä. EU:ssa maatalouden osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 11%. Nämä päästöt koostuvat pääasiassa karjan metaanipäästöistä ja maaperän typpioksiduulipäästöistä.
Maa- ja metsätaloudella voi olla keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, koska ne sitovat hiiltä ilmakehästä.
Haasteena on myös torjunta-aineiden ja mikrobilääkkeiden liikakäyttö maataloudessa. Tällaisella liikakäytöllä on vakavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia, koska ne pilaavat vettä, huonontavat maaperää ja johtavat mikrobilääkeresistenssin kehittymiseen.
Euroopan ympäristökeskuksen mukaan EU:n maaperästä 60–70% on huonokuntoista. Köyhtynyt maaperä ja heikentyneet maatalousekosysteemit tuottavat vähemmän ruokaa.
EU:n keskeiset toimintapolitiikat ja säädökset
EU:n toimintatapa maatalouden viherryttämiseksi sisältyy erilaisiin strategioihin ja säädöksiin.
Vuonna 2019 hyväksytty Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on paketti, joka kattaa ympäristö- ja ilmastopoliittisia aloitteita. Siinä asetetaan tavoitteeksi tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Maatalous on ratkaisevan tärkeä osa tätä siirtymää.
Pellolta pöytään -strategia on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisistä toimista. Sen tarkoituksena on muuntaa EU:n nykyinen elintarvikejärjestelmä kestävän mallin mukaiseksi. Neuvosto vahvisti tämän tavoitteen lokakuussa 2020 antamissaan päätelmissä.
Myös biodiversiteettistrategia on yksi vihreän kehityksen ohjelman keskeisistä osista. Sen avulla ennallistetaan ekosysteemejä ja käännetään luontokadon suunta sekä edistetään agroekologisia käytäntöjä, kuten viljelykiertoa ja peltometsäviljelyä.
Yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) on uudistettu, jotta ympäristö- ja ilmastotavoitteita voidaan tukea tehokkaammin. Vuosina 2023–2027 ilmastotoimiin osoitetaan 40% YMP-budjetista.
Luonnon ennallistamista koskeva laki on ensimmäinen säädös, jossa asetetaan sitovat tavoitteet ekosysteemien, elinympäristöjen ja lajien ennallistamiseksi biodiversiteettistrategian mukaisesti. Tavoitteena on myös vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja maatalousmaan kestävyyttä.
Näissä strategioissa ja säädöksissä tarkastellaan monenlaisia kriittisiä kysymyksiä, kuten päästöjen vähentämistä, torjunta-aineiden käyttöä, luomumaataloutta, eläinten hyvinvointia ja ruokajätettä.
Kestävämpi maatalous
Uusi YMP, joka on ollut voimassa vuodesta 2023, kannustaa ja vaatii viljelijöitä ottamaan käyttöön ympäristöä säästäviä käytäntöjä:
- ehdollisuus – YMP:n suoria tukia saavien tilojen on suojeltava kosteikkoja ja turvemaita sekä otettava käyttöön viljelykierto- tai monipuolistamiskäytäntöjä ja maanpeitekäytäntöjä
- ekojärjestelmät – viljelijät, jotka noudattavat pakollisia vaatimuksia tiukempia vaatimuksia, saavat lisätukea ekojärjestelmistä. Vähintään 25% suorista tuista osoitetaan ekojärjestelmiin. Budjetin suuruus on 48,5 mrd. €
- maaseudun kehittäminen – lisätukea on saatavilla maatalouden kehittämisohjelmista. Viljelijöille tarjotaan rahoitustukea ympäristöön liittyvien käytäntöjen toteuttamista varten
Viljelijät voivat myös auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä hiiliviljelyä koskevien käytäntöjen avulla. Tällaisia käytäntöjä ovat hiilen talteenotto ilmakehästä (hiilen sitominen) ja varastointi maaperään tai biomassaan sekä maaperän hoito, jolla parannetaan maaperän kykyä varastoida hiiltä.
Maatalouden ekosysteemien ennallistaminen
Luonnon ennallistamista koskevassa asetuksessa, joka on ollut voimassa elokuusta 2024 alkaen, edellytetään, että EU-maat
- ennallistavat maatalouskäytössä olevista kuivatuista turvemaista 30% vuoteen 2030 mennessä ja 50% vuoteen 2050 mennessä (maat, joihin tämä vaikuttaa eniten, voivat soveltaa alhaisempaa prosenttiosuutta)
- lisäävät kivennäismaan hiilivarantoja
- lisäävät maatalousmaan monimuotoisia maisemapiirteitä (joita ovat esim. pensasaidat, kukkapientareet, kesantomaa, lammikot ja hedelmäpuut)
Luonnon ennallistaminen
Luomumaatalous
Luomumaatalous on keskeisessä asemassa EU:n siirtyessä kohti kestävämpiä elintarvikejärjestelmiä. Siinä käytetään ympäristöä säästäviä käytäntöjä, joilla minimoidaan lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö, parannetaan maaperän terveyttä ja varmistetaan eläinten hyvinvointia koskevat tiukat vaatimukset. EU:n tavoitteena on, että 25% sen viljelymaasta kuuluu luomuviljelyn piiriin vuoteen 2030 mennessä.
Luomumaatalous
Luomumaatalouden tukeminen on nivottu osaksi yhteistä maatalouspolitiikkaa. Lisäksi luomumaataloutta koskevalla asetuksella varmistetaan, että luomutuotantoon ja sertifiointiin sovelletaan tiukkoja vaatimuksia. Tämä edistää avoimuutta ja kuluttajien luottamusta luomutuotteisiin.
Päivitetty viimeksi: 21. toukokuuta 2026