EU:n sisäiset uudistukset
EU:n on toteutettava arvoihin, politiikkoihin, budjettiin ja hallintoon liittyviä uudistuksia, jotta se voi valmistautua tulevaisuuteen ja laajentuneeseen unioniin.
Miksi EU tarvitsee sisäisiä uudistuksia?
EU:lla on edessään uusi geopoliittinen todellisuus, muuttunut turvallisuusympäristö ja yhä monimutkaisempia haasteita. Niihin kuuluvat talouksiemme kilpailukyvyn parantaminen ja sen varmistaminen, että kansalaiset hyötyvät vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä.
Jotta voidaan lisätä EU:n riippumattomuutta, kilpailukykyä ja turvallisuutta ja samalla valmistella tulevia laajentumisia, EU:n on toteutettava sisäisiä uudistuksia. Eurooppa-neuvosto korosti kesäkuussa 2024 tarvetta toteuttaa toimia ja käsitellä prioriteetteihin ja politiikkoihin sekä toimintakykyyn liittyviä keskeisiä kysymyksiä.
Sisäisten uudistusten olisi edistyttävä samanaikaisesti laajentumisprosessin kanssa, sillä sekä EU:n että tulevien jäsenmaiden on oltava valmiita liittymisajankohtana.
Mihin sisäisissä uudistuksissa keskitytään?
Sisäisiä uudistuksia koskevassa työssä keskitytään neljään osa-alueeseen:
- arvot
- politiikat
- budjetti
- hallinto
Neuvostossa keskustelut näiden alojen tulevista uudistuksista alkoivat Ruotsin puheenjohtajakaudella kesäkuussa 2023. Keskusteluja jatkettiin Espanjan, Belgian, Unkarin ja Puolan puheenjohtajakausilla.
Arvot
EU:n perustana ovat seuraavat arvot: ihmisarvo, vapaus, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet, myös vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet.
Näiden arvojen, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien, kunnioittaminen on olennaisen tärkeää EU:n toiminnalle, ja sekä EU:n että jäseniksi pyrkivien maiden on kunnioitettava niitä. Tämä koskee koko EU:ta ja laajentumisprosessia: ennen EU:hun liittymistä, liittymishetkellä sekä jäsenmaana.
Neuvostossa on tähän mennessä keskusteltu arvoihin liittyvien uudistusten yhteydessä seuraavista aiheista:
- EU:n oikeusvaltioperiaatetta koskevan välineistön optimointi
- ehdollisuustoimenpiteet tehokkaimpana välineenä, jotta menettelyistä voitaisiin tehdä avoimempia ja niihin voitaisiin soveltaa selkeämpiä kriteerejä
- vaihtoehdot ehdollisuuden sisällyttämiseksi EU:n rahoitusohjelmiin
- ehdokasmaiden ottaminen mukaan vuotuiseen oikeusvaltiovuoropuheluun
- kansalaisyhteiskunnan tukeminen oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämisessä ja seurannassa
Politiikat
Jotta voidaan varmistaa EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky, vauraus ja maailmanlaajuinen johtajuus ja vahvistaa sen strategista riippumattomuutta, on tarkasteltava uudelleen kaikkia asiaankuuluvia EU:n politiikkoja, muun muassa niitä, joihin laajentuminen todennäköisesti vaikuttaa.
Neuvosto on tähän mennessä työstänyt politiikkoja määritellyillä prioriteettialoilla, joita ovat erityisesti kilpailukyky ja sisämarkkinat, yhteinen maatalouspolitiikka (YMP), koheesiopolitiikka, Euroopan puolustus ja turvallisuus sekä vapaus, turvallisuus ja oikeus.
Budjetti
EU:n tulevalla budjetilla on keskeinen rooli, kun pyritään yhteisiin prioriteetteihin ja vastaamaan tuleviin haasteisiin ja varmistetaan, että politiikat rahoitetaan kestävällä tavalla. Tässä yhteydessä EU:n pitkän aikavälin budjetti, monivuotinen rahoituskehys, on erityisen tärkeä, erityisesti tuleva monivuotinen rahoituskehys 2028–2034.
Hallinto
EU:n on säilytettävä toimintakykynsä ja parannettava sitä sekä varmistettava toimielintensä tehokas toiminta.
Neuvostossa hallintoon liittyvistä uudistuksista käydyissä alustavissa keskusteluissa on keskitytty tarkastelemaan EU:n perussopimusten täyttä potentiaalia ja joustavuutta.
Tältä osin on todettu, että etenkin seuraavat seikat ansaitsevat erityistä huomiota:
- päätöksenteon helpottaminen neuvostossa
- muiden EU:n perussopimusten mukaisten joustomahdollisuuksien käyttö. Näitä ovat muun muassa mekanismit, joiden avulla jotkin jäsenmaat voivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä tietyissä tapauksissa
Muita yksilöityjä kysymyksiä ovat seuraavat:
- tarve yksinkertaistaa tiettyjä EU:n sääntöjä EU:n kilpailukyvyn tehostamiseksi
- EU:n hallintotapa laajemmin, muun muassa uudistuspyrkimykset, joiden tarkoituksena on parantaa EU:n toimielinten työskentelymenetelmiä ja toimintaa
Sisäisiä uudistuksia koskevan jatkotyöskentelyn etenemissuunnitelma
EU-johtajat käsittelivät EU:n valmistautumista tulevaisuuteen ensimmäisen kerran EU:n epävirallisessa huippukokouksessa Granadassa 6. lokakuuta 2023, ja sitä kehitettiin edelleen myöhemmissä Eurooppa-neuvoston kokouksissa. Myös neuvosto ja komissio ovat työstäneet asiaa. Tässä yhteydessä seuraavat neljä asiakirjaa ovat olennaisia:
- Granadan julistus 6.10.2023
- Euroopan tulevaisuus: neuvoston puheenjohtajamaa Espanjan tilanneselvitys 7.12.2023
- Komission tiedonanto laajentumista edeltävistä uudistuksista ja politiikkojen uudelleentarkastelusta 20.3.2024
- Euroopan tulevaisuus: neuvoston puheenjohtajamaa Belgian tilanneselvitys 10.6.2024
Edeltävien asiakirjojen pohjalta EU-johtajat esittivät kesäkuussa 2024 sisäisiä uudistuksia koskevan jatkotyöskentelyn etenemissuunnitelman ja pyysi komissiota esittämään perusteelliset politiikan uudelleentarkastelut, jotka sisältävät toimintatekijöitä neljällä osa-alueella: arvot, politiikat, budjetti ja hallinto.
Johtajat myös pyysivät neuvostoa viemään työtä eteenpäin ja esittämään neljää osa-aluetta koskevan seurantaraportin. Sisäisiä uudistuksia käsitellään parhaillaan neuvostossa etenemissuunnitelman neljän osa-alueen mukaisesti.
Päivitetty viimeksi: 27. kesäkuuta 2025