Uudet genomitekniikat kasvinjalostuksessa

Kasvinjalostus

Ihmiset ovat jo tuhansien vuosien ajan pyrkineet kehittämään kasvejaan varmistaakseen, että heillä on turvallisia ja ravitsevia elintarvikelähteitä. Aluksi vain valittiin vahvimmat, maukkaimmat tai tuottavimmat viljelykasvit.

Gregor Mendel vahvisti 1800-luvun puolivälissä kasvien risteyttämisen perustana olevat perintöperiaatteet. Kyseessä on tekniikka, jossa yhdistetään kahden samaa lajia olevan kasvin ominaisuudet. Risteytystekniikat ovat kehittyneet vuosisatojen aikana.

Kasvit ja niiden esivanhemmat

Monet nykyisin viljellyt kasvit ovat hyvin erilaisia kuin niiden luonnonvaraiset esivanhemmat.

Munakoiso

Kukkakaali

Banaani

Ruokaturvan takaaminen

Uusilla kasvinjalostustekniikoilla voidaan edistää kestäviä maatalouselintarvikejärjestelmiä ja auttaa vastaamaan maailmanlaajuisen puutteellisen ruokaturvan ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin haasteisiin, mistä on hyötyä viljelijöille, kuluttajille ja ympäristölle. Uusilla menetelmillä voitaisiin vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja kehittää kasveja, joissa on vähemmän allergeeneja.

Uudet genomitekniikat (NGT) voivat auttaa kasvattamaan kasveja, jotka

• kestävät ilmastonmuutosta tai tuholaisia
• tarvitsevat vähemmän lannoitteita ja torjunta-aineita
• ovat satoisampia
• käyttävät vettä ja muita luonnonvaroja tehokkaammin

Esimerkkejä uusilla genomitekniikoilla tuotetuista kasveista

Vähägluteeninen vehnä

Taudinaiheuttajia kestävä peruna

Kuivuutta kestävä maissi

Miksi EU tarvitsee uusia sääntöjä?

Geenimuokkaustekniikoita säännellään EU:ssa muuntogeenisiä organismeja koskevalla lainsäädännöllä, joka sisältää useita säädöksiä.

Euroopan unionin tuomioistuimen vuonna 2018 antaman tuomion mukaan uusilla genomitekniikoilla tuotetut kasvit kuuluvat tällä hetkellä muuntogeenisiä organismeja koskevan lainsäädännön piiriin.

Toisin kuin muuntogeeniset kasvit, uusilla genomitekniikoilla kasvatetut kasvit voivat kuitenkin olla hyvin samankaltaisia tai jopa samanlaisia kuin perinteisillä jalostustekniikoilla tuotetut tuotteet tai jopa luontaisesti esiintyvät kasvit.

Vierasta geneettistä materiaalia sisältäviä NGT-kasveja säännellään edelleen muuntogeenisiä organismeja koskevalla lainsäädännöllä. Uusilla EU-säännöillä on tarkoitus lisätä oikeudellista selkeyttä uusista jalostusmenetelmistä, joissa ei käytetä vierasta DNA:ta.

Niillä pyritään edistämään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja pellolta pöytään -strategian tavoitteita, biologista monimuotoisuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista, maailmanlaajuista elintarviketurvaa ja biotaloutta.

Sääntelemällä kasvinjalostusta EU pyrkii tekemään alasta turvallisen, avoimen, tehokkaan ja kilpailukykyisen.

Jalostustekniikat ja EU:n lainsäädäntö

Kasvien jalostuksessa on kolme pääasiallista tekniikkaa.

Perinteiset jalostustekniikat

Vakiintuneet geenimuuntelu­­­tekniikat

Uudet genomitekniikat

Näin EU:n lainsäädäntöä sovelletaan:

• perinteinen jalostus: EU:n muuntogeenisiä organismeja koskevan lainsäädännön ulkopuolella
• geenimuuntelu: säännellään EU:n muuntogeenisiä organismeja koskevalla lainsäädännöllä
• uudet genomitekniikat: säännellään uusilla NGT-säännöillä, tapauksen mukaan yhdessä muuntogeenisiä organismeja koskevan lainsäädännön kanssa

Uusia genomitekniikoita koskevat säännöt käytännössä

Neuvosto pääsi 4. joulukuuta Euroopan parlamentin kanssa alustavaan yhteisymmärrykseen säännöistä, joilla luodaan oikeudellinen kehys uusille genomitekniikoille.

Uusilla säännöillä EU aikoo

• parantaa turvallisuutta
• lisätä avoimuutta ja parantaa merkintöjä
• tehostaa innovointia

Säännöissä edellytettäisiin, että kaikki NGT-kasvit luetellaan julkisessa tietokannassa ja kielletään luomutuotannossa.

Lisäksi luotaisiin kaksi kasviluokkaa:

• ryhmä 1: kasvit, jotka vastaavat tavanomaisesti jalostettuja tai spontaanisti mutatoituneita kasveja
• ryhmä 2: kasvit, joita on muunnettu monimutkaisemmin

Kuhunkin ryhmään sovellettaisiin erilaisia sääntöjä.

Ryhmän 1 kasvit

Säännöillä säänneltäisiin

• markkinoille saattamista: ennen kuin uusilla genomitekniikoilla tuotettu kasvi tai kasvituote levitetään tarkoituksellisesti tai asetetaan markkinoille, kansalliset viranomaiset ja Euroopan komissio todentaisivat, kuuluuko se ryhmään 1
• merkintöjä: siemenissä ja muussa lisäysaineistossa olisi oltava merkintä, josta käy ilmi, että ne on tuotettu uusilla genomitekniikoilla; kasveja ei tarvitsisi merkitä
• ominaisuuksia: torjunta-aineita sietävät kasvit jätettäisiin ryhmän 1 ulkopuolelle
• patentoimista: yritysten ja jalostajien olisi toimitettava tiedot kaikista olemassa olevista tai vireillä olevista patenteista, perustettaisiin asiantuntijaryhmä tutkimaan patenttien vaikutusta NGT-kasveihin ja Euroopan komissio julkaisisi tutkimuksen patentoinnin vaikutuksista innovointiin, patentoitujen NGT-kasvien saatavuuteen ja EU:n kasvinjalostusalan kilpailukykyyn

Näihin kasveihin ei sovellettaisi muuntogeenisiä organismeja koskevaa lainsäädäntöä. Sen sijaan niihin sovellettaisiin elintarvikkeita ja rehuja, uuselintarvikkeita, luonnonsuojelua ja ympäristövastuuta koskevaa voimassa olevaa EU:n lainsäädäntöä.

EU-maat voisivat toteuttaa toimia sen varmistamiseksi, että ryhmän 1 kasveja ei esiinny tahattomasti luomuviljelyssä niiden alueella.

Ryhmän 2 kasvit

Säännöillä säänneltäisiin

• markkinoille saattamista: ennen kuin uusilla genomitekniikoilla tuotettu kasvi tai kasvituote levitetään tarkoituksellisesti tai asetetaan markkinoille, kansallisten viranomaisten ja Euroopan komission olisi annettava lupa sen käytölle. Tähän sisältyisi riski- ja turvallisuusarviointeja
• merkintöjä: hyväksytyt ryhmään 2 kuuluvat tuotteet olisi varustettava etiketillä, joka voi antaa tietoa geneettisen muuntamisen tuloksena syntyneistä ominaisuuksista; jos tuottaja on sisällyttänyt etikettiin ominaisuuksia, ne kaikki olisi lueteltava
• kannustimia: sääntelykannustimia voitaisiin tarjota sellaisten kasvien tuottajille, joiden ominaisuudet voisivat parantaa kestävyyttä. Tällaisia ominaisuuksia olisivat esimerkiksi veden tehokkaampi käyttö tai vastustuskyky tauteja tai ilmastonmuutosta vastaan. Ulkopuolelle jätettäisiin kasvit, jotka sisältävät torjunta-aineita sietäviä ominaisuuksia

Ryhmään 2 kuuluvien kasvien olisi noudatettava voimassa olevaa muuntogeenisiä organismeja koskevaa lainsäädäntöä, jota on mukautettu uusia genomitekniikoita koskevilla säännöillä. Näin voidaan ottaa huomioon kyseisten kasvien erilaiset riskiprofiilit.

EU-maat voisivat toteuttaa toimia sen varmistamiseksi, että ryhmän 2 kasveja ei esiinny tahattomasti muissa kuin NGT-tuotteissa. Ne voisivat myös rajoittaa ryhmään 2 kuuluvien kasvien viljelyä alueellaan tai kieltää sen.

Seuraavat vaiheet

Neuvosto hyväksyi uudet säännöt 21. huhtikuuta 2026.

Euroopan parlamentin on vielä muodollisesti hyväksyttävä teksti. Kun asetus on hyväksytty, se tulee voimaan 20 päivän kuluttua julkaisemisestaan EU:n virallisessa lehdessä. Useimpia säännöksiä sovelletaan 24 kuukauden siirtymäkauden jälkeen, mikä antaa aikaa täytäntöönpanosääntöjen hyväksymiseen. Uutta kehystä on tarkoitus soveltaa vuoden 2028 puolivälistä alkaen.

Komissio julkaisee vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta tutkimuksen patentoinnin vaikutuksista innovointiin, siementen saatavuuteen viljelijöille ja EU:n kasvinjalostusalan kilpailukykyyn. Komissio ilmoittaa sen jälkeen, mitä jatkotoimia tarvitaan, tai julkaisee lainsäädäntöehdotuksen tutkimuksessa havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi.

• Uudet genomitekniikat: neuvosto ja parlamentti sopuun elintarvikejärjestelmiemme kilpailukyvyn ja kestävyyden parantamisesta (lehdistötiedote 4.12.2025)
• Uudet genomitekniikat: neuvostolta valtuutus neuvotteluihin (lehdistötiedote 14.3.2025)
• Uudet genomitekniikat: neuvostolta uudet säännöt kestävien ja kilpailukykyisten EU:n elintarvikejärjestelmien edistämiseksi (lehdistötiedote 21.4.2026)

• Muuntogeenisiä organismeja koskeva lainsäädäntö (Euroopan komissio)