"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto (oikeusasiat), 12. kesäkuuta 2025
Tärkeimmät tulokset
Oikeusasiat
Maksukyvyttömyyslainsäädännön yhdenmukaistaminen
Neuvosto pyrkii tekemään EU:sta houkuttelevamman ulkomaisille ja rajatylittäville sijoittajille. Se on päässyt yhteisymmärrykseen EU-direktiivistä, jolla yhdenmukaistetaan tiettyjä maksukyvyttömyyslainsäädännön näkökohtia. Direktiivi parantaa oikeusvarmuutta ja vähentää kustannuksia, joita aiheutuu ulkomaisille sijoittajille, sillä niiden ei jatkossa enää tarvitse noudattaa erilaisia kansallisia maksukyvyttömyyssääntöjä päättäessään tehdä investointeja muihin EU-maihin.
Sijoittajat eivät pidä oikeudellisesta epävarmuudesta eivätkä pitkistä maksukyvyttömyysmenettelyistä. Uudella lailla yhdenmukaistetaan kansalliset maksukyvyttömyyssäännöt ja lisätään varmuutta menettelyjen kestosta. Näin vauhditetaan rajatylittäviä investointeja.
Adam Bodnar, Puolan oikeusministeri
Neuvoston ja Euroopan parlamentin on vielä päästävä yksimielisyyteen uusista säännöistä. Niihin kuuluvat ns. pre-pack-mekanismi, jonka mukaan yrityksen myynnistä voidaan sopia ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista, ja velkojatoimikunta, joka varmistaa sellaisten yksittäisten velkojien osallistumisen, jotka eivät muuten ehkä osallistuisi menettelyyn esimerkiksi vähäisten resurssien tai maantieteellisen etäisyyden vuoksi.
Neuvosto on sopinut keskeisistä näkökohdista lakiehdotuksessa, jolla taataan suojelua tai tukea tarvitsevien aikuisten oikeudet rajatylittävissä tilanteissa. Uuden lain tarkoituksena on parantaa sellaisten aikuisten suojelua, jotka eivät kykene suojelemaan omia etujaan toimintakykynsä heikentymisen tai riittämättömyyden vuoksi. Yhä useammat ihmiset tarvitsevat apua tehdäkseen elämänsä henkilökohtaisiin näkökohtiin liittyviä päätöksiä. EU:n lukujen mukaan niiden yli 65-vuotiaiden osuuden, joilla on jokin vamma, ennustetaan kasvavan 77% vuoteen 2050 mennessä.
Uusi laki koskee seuraavia asioita:
säännöt, joilla määritetään, minkä maan tuomioistuimet ovat toimivaltaisia käsittelemään asian ja minkä maan lakia tuomioistuimen on sovellettava
jäsenmaiden on automaattisesti tunnustettava toisen jäsenmaan tuomioistuimen toteuttamat toimenpiteet
varmistetaan, että virallisilla asiakirjoilla (esimerkiksi notaarin vahvistamalla asiakirjalla) on muissa jäsenmaissa sama täysimääräinen todistusvoima kuin niiden alkuperäjäsenmaassa
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan: rankaisemattomuuden torjunta
Ministereille tiedotettiin jäsenmaiden ja EU:n toimista, joilla Ukrainaa autetaan torjumaan rankaisemattomuutta Venäjän hyökkäyssodan yhteydessä tehtyjen rikosten osalta. Toimiin kuuluu muun muassa yhteisen tutkintaryhmän perustaminen. Tutkintaryhmä koostuu eri maiden oikeusviranomaisista, ja se tukee Ukrainaa keskeisten kansainvälisten rikosten tutkinnassa ja syytetoimien toteuttamisessa. EU:n virasto Eurojust on perustanut kansainvälisen rikosaineistotietokannan (CICED). Siinä säilytetään ja analysoidaan todisteita kansainvälisistä rikoksista kansallisen ja kansainvälisen tutkinnan tueksi.
Tämän lisäksi 35 maan edustajat, Euroopan neuvosto ja EU:n komissio kokoontuivat Lvivissa Ukrainassa 9. toukokuuta ja sopivat Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen perustamisesta.
Huumekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta
Puheenjohtajamaa tiedotti ministereille edistymisestä oikeudellisen yhteistyön vahvistamisessa kolmansien maiden kanssa. Neuvoston mielestä yhteistyö on olennaisen tärkeää EU:n toimille järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Tarkoituksena on helpottaa syytetoimia, saattaa rikollisverkostojen jäsenet oikeuden eteen ja hajottaa järjestäytyneen rikollisuuden verkostoja.
Neuvosto sopi kesäkuussa 2024 antamissaan päätelmissä välineistöstä näiden toimien tukemiseksi. Siihen kuuluvat
kolmansien maiden kanssa tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevien kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdon järjestäminen jäsenmaiden asiantuntijoiden välillä
Eurojustin suorittama yhteystuomareiden määräaikainen lähettäminen kolmansiin maihin tietyissä tapauksissa
kolmansien maiden Euroopan neuvoston yleissopimuksiin, erityisesti rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja keskinäistä oikeusapua koskeviin yleissopimuksiin, liittymisen edistäminen
Puheenjohtajamaa antoi oikeusministereille tilanneselvityksen EU:n liittymisestä Euroopan neuvoston yleissopimukseen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi. EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen on EU:n perussopimusten mukainen velvoite.
Oikeusministereille tiedotettiin EPPOn toiminnasta. Euroopan pääsyyttäjä Laura Kövesi tiedotti viimeaikaisesta kehityksestä EPPOssa. EPPOon kuuluu 24 jäsenmaata Puolan ja Ruotsin liityttyä siihen vuonna 2024.
Puheenjohtajamaa tiedotti ministereille myös meneillään olevasta uuden pääsyyttäjän sekä seitsemän uuden Euroopan syyttäjän valintaprosessista. Laura Kövesin toimikausi päättyy 30. lokakuuta 2026.
Puheenjohtajamaa tiedotti ministereille Varsovassa 2. ja 3. kesäkuuta pidetystä oikeus- ja sisäasioita käsitelleestä Yhdysvaltojen ja EU:n ministerikokouksesta sekä sähköisen viestinnän tietojen säilyttämiseen liittyvien mahdollisten EU:n toimien tilanteesta. Komissio tiedotti Yhdysvaltojen ja EU:n välisistä neuvotteluista, joiden aiheena on sähköistä todistusaineistoa koskeva sopimus.
Liettua käytti puheenvuoron, jossa se käsitteli aloitetta EU:n demokratioiden selviytymiskyvyn vahvistamiseksi ja historiallisen revisionismin vastustamiseksi. Slovenia kertoi Yhdysvaltojen määräämistä pakotteista Kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomareille. Tanska esitteli työsuunnitelman 1. heinäkuuta 2025 alkavalle puheenjohtajakaudelleen.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
