Valko-Venäjä
EU tukee Valko-Venäjän kansaa. Se tuomitsee ihmisoikeusloukkaukset Valko-Venäjällä, Valko-Venäjän hybridihyökkäykset EU:ta vastaan sekä sen osallistumisen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan.
Vuoden 2020 vilpilliset vaalit ja ihmisoikeusloukkaukset
EU ei tunnusta 8. elokuuta 2020 pidettyjen Valko-Venäjän presidentinvaalien tuloksia eikä pidä vaaleja vapaina eikä rehellisinä. Se katsoo, ettei Aljaksandr Lukašenkalla ole minkäänlaista demokraattista legitimiteettiä.
Neuvosto on useaan otteeseen vuosina 2020–2025 ilmaissut huolensa Valko-Venäjän ihmisoikeusloukkauksista ja toistanut tukensa Valko-Venäjän kansan demokraattiselle oikeudelle valita presidenttinsä uusilla, vapailla ja rehellisillä vaaleilla ilman ulkopuolista puuttumista.
Valko-Venäjää koskevaa EU:n politiikkaa ohjaavat neuvoston 19. helmikuuta 2024 hyväksymät päätelmät, joissa EU vahvistaa horjumattoman tukensa Valko-Venäjän kansan pyrkimykselle vapaaseen, demokraattiseen, suvereeniin ja riippumattomaan Valko-Venäjään osana rauhanomaista ja vaurasta Eurooppaa.
EU on syvästi huolissaan seuraavista seikoista:
- Valko-Venäjän heikkenevä ihmisoikeustilanne
- Valko-Venäjän yhteiskunnan kaikkiin osiin kohdistuvat jatkuvat vaino- ja pelottelukampanjat
- ennennäkemätön sorto ja poliittisen osallistumisen rajoitukset
- Valko-Venäjän kansalliseen identiteettiin vaikuttavat toimet
Vastauksena Valko-Venäjän toimiin EU on määrännyt sitä vastaan pakotteita. Tarkoituksena on painostaa Valko-Venäjän poliittista johtoa estämään uudet väkivaltaisuudet ja tukahduttamistoimet, vapauttamaan kaikki poliittiset vangit ja muut perusteettomasti pidätetyt henkilöt sekä käynnistämään aito ja osallistava kansallinen vuoropuhelu koko yhteiskunnan kanssa.
Osallistuminen Venäjän sotaan Ukrainaa vastaan
Lukašenkan hallinto on 24. helmikuuta 2022 lähtien ollut osallisena Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan.
EU tuomitsee jyrkästi Lukašenkan hallinnon jatkuvan tuen Venäjän sotilaalliselle hyökkäykselle Ukrainaa vastaan ja kehottaa Valko-Venäjää pidättymään tällaisista toimista ja noudattamaan kansainvälisiä velvoitteitaan.
Valko-Venäjä edistää hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan monin tavoin, muun muassa
- sallimalla Venäjän ampua ballistisia ohjuksia Valko-Venäjän alueelta
- mahdollistamalla venäläisen sotilashenkilöstön ja raskaiden aseiden, panssarivaunujen ja sotilasajoneuvojen kuljetukset
- sallimalla Venäjän sotilasilma-alusten lentämisen Valko-Venäjän ilmatilan kautta Ukrainaan
- tarjoamalla tankkauspisteitä
- varastoimalla venäläisiä aseita ja puolustustarvikkeita Valko-Venäjällä
EU on maaliskuusta 2022 alkaen hyväksynyt Valko-Venäjän toimien johdosta useita henkilö- ja talouspakotteita, jotka vastaavat Venäjään sovellettavia pakotteita.
Hybridihyökkäykset EU:ta vastaan
Ilmatilan loukkaukset
EU tuomitsee Valko-Venäjän voimistuneet hybridihyökkäykset EU:ta ja sen jäsenmaita vastaan sekä EU:n ilmatilan loukkaukset vuonna 2025. Nämä hyökkäykset aiheuttavat vakavia turvallisuusriskejä pääasiassa siviili-ilmailualalle, ja niiden tavoitteena on horjuttaa EU:n vakautta ja pelotella EU:n kansalaisia.
Hyökkäykset ovat osa laajempaa kohdennettua hybridikampanjaa ja muuta toimintaa, kuten valtion tukemaa ihmissalakuljetusta. EU vaatii Valko-Venäjän hallintoa lopettamaan välittömästi kaikki nämä toimet.
Muuttajien välineellistäminen poliittisia tarkoituksia varten
Valko-Venäjän poliittisen kuohunnan ja EU:n rajoittavien toimenpiteiden seurauksena Valko-Venäjä alkoi kesäkuussa 2021 järjestää lentoja ja sisäisiä kuljetuksia helpottaakseen muuttajien kauttakulkua EU:hun, ensin Liettuaan ja sen jälkeen Latviaan ja Puolaan. EU tuomitsee kaikki kolmansien maiden yritykset välineellistää muuttajia poliittisia tarkoituksia varten.
Tämän jälkeen seuranneina vuosina ja erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen muuttopaine itärajalla on pysynyt korkealla. Laittomien rajanylitysten määrä on kuitenkin suhteellisen pieni.
Vastauksena Valko-Venäjän EU:ta vastaan toteuttamaan hybridikampanjaan neuvosto laajensi Valko-Venäjän vastaisten pakotteiden soveltamisalaa muuttajien välineellistämisen (marraskuu 2021), Liettuan ilmatilan loukkausten ja muiden EU-maihin vaikuttavien hybriditoimien vuoksi (joulukuu 2025).
Tuki Valko-Venäjän kansalle
Kun Valko-Venäjä aloittaa siirtymisen demokratiaan, EU antaa sekä välitöntä että pitkän aikavälin tukea auttaakseen maata vakauttamaan taloutensa, uudistamaan instituutionsa ja hyödyttämään kansalaisiaan ja yhteiskuntaansa.
EU on valmis mobilisoimaan Valko-Venäjälle jopa 3 mrd. €:n investointipaketin helpottaakseen tehokkaita talousuudistuksia, vahvistaakseen selviytymiskykyä, lisätäkseen kasvupotentiaalia ja edistääkseen työpaikkojen luomista.
EU:n kattava taloudellisen tuen suunnitelma demokraattisen Valko-Venäjän tukemiseksi pannaan täytäntöön useilla erilaisilla poliittisilla ja rahoitusvälineillä. Välineillä vahvistetaan kansainvälisten rahoituslaitosten tukiohjelmia, erityisesti Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin ohjelmia. EU odottaa, että myös Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki lisäisivät tukeaan maalle, kun Valko-Venäjällä on tapahtunut demokratiaan siirtyminen.
EU on lisännyt taloudellista tukeaan Valko-Venäjän kansalle elokuusta 2020 lähtien. EU:n taloudellinen apu hyödyttää kansalaisia suoraan vahvistamalla kansalaisaloitteita ja riippumattomia tiedotusvälineitä, edistämällä liikkuvuutta ja apurahoja sekä tukemalla pk-yrityksiä sekä terveys- ja kulttuurialaa.
EU:n ja Valko-Venäjän suhteiden uudelleentarkastelun jälkeen ja ottaen huomioon Valko-Venäjän hallinnon osallistuminen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan EU on kohdentanut tukeansa uudelleen riippumattomille toimijoille ja antanut merkittävää tukea Valko-Venäjän kansalle kuudella keskeisellä alalla: kansalaisyhteiskunta, ihmisoikeudet, riippumattomat tiedotusvälineet, koulutus, kulttuuri ja maanpaossa olevat pk-yritykset.
EU on vuodesta 2020 lähtien antanut Valko-Venäjän kansalle 200 milj. € taloudellista tukea naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) kautta.
Pakotteet Valko-Venäjän hallintoa vastaan
EU on määrännyt laajoja pakotteita Valko-Venäjää vastaan seuraavista syistä:
- vuoden 2020 vilpilliset vaalit ja Valko-Venäjän viranomaisten jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset
- Valko-Venäjän hallinnon osallistuminen Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen Ukrainaa vastaan
- hybridihyökkäykset EU:ta vastaan, myös muuttajien välineellistäminen poliittisiin tarkoituksiin ja ilmatilan loukkaukset
EU:n pakotteet Valko-Venäjää vastaan
Itäiseen kumppanuuteen osallistumisen keskeyttäminen
EU:n ja Valko-Venäjän suhteet paranivat hieman vuosina 2014–2020 – ennen elokuussa 2020 pidettyjä vilpillisiä vaaleja.
Helmikuussa 2016 neuvosto pani merkille Valko-Venäjän toteuttamat toimet EU:n ja Valko-Venäjän suhteiden parantamiseksi ja päätti poistaa osan Valko-Venäjään kohdistuvista pakotteista.
EU:n ja Valko-Venäjän ihmisoikeusvuoropuhelu aloitettiin uudelleen vuonna 2016, ja Valko-Venäjä hyväksyi ihmisoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman vuosiksi 2016–2019. Neuvottelut liikkuvuuskumppanuudesta saatiin päätökseen vuonna 2017, ja viisumien myöntämisen helpottamista ja takaisinottoa koskevat sopimukset tulivat voimaan 1. heinäkuuta 2020.
Parantuneiden suhteiden kausi kuitenkin päättyi, kun Valko-Venäjän yleinen ihmisoikeus-, demokratia- ja oikeusvaltiotilanne heikkeni jyrkästi elokuun 2020 vaalien edellä, niiden järjestämisessä ja niiden jälkeen.
Presidentinvaaleja seuranneiden rauhanomaisiin mielenosoittajiin kohdistettujen raakojen tukahduttamistoimien ja jatkuvien ihmisoikeusloukkausten johdosta EU vähensi kahdenvälistä yhteistyötä Valko-Venäjän viranomaisten kanssa ja määräsi Valko-Venäjälle joukon erilaisia pakotteita.
Valko-Venäjä ilmoitti kesäkuussa 2021, että se vetäytyy itäisestä kumppanuudesta, keskeyttää EU:n kanssa tehdyn takaisinottosopimuksen soveltamisen ja vetäytyy muista voimassa olleista rakenteista, kuten EU:n ja Valko-Venäjän ihmisoikeusvuoropuhelusta.
EU keskeytti Valko-Venäjän kanssa tehdyn viisumihelpotussopimuksen soveltamisen marraskuussa 2021.
Katso myös
Ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen
Venäjän sota Ukrainaa vastaan
Hybridiuhkat
Päivitetty viimeksi: 21. tammikuuta 2026