Työntekijöiden suojelu: työterveys ja -turvallisuus
EU:n lainsäädännössä asetetaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset ja suojellaan työntekijöitä altistumiselta vaarallisille aineille, kuten asbestille.
Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset
Työntekijöiden suojelemiseksi paremmin työtapaturmilta ja työperäisiltä sairauksilta EU on hyväksynyt lainsäädäntöä, jolla taataan sekä yksityisiin että julkisiin työnantajiin kaikkialla EU:ssa sovellettavat turvallisuutta ja terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset.
EU ottaa työntekijöiden suojelussa huomioon teknisen turvallisuuden, mutta myös yleisen hyvinvoinnin edistämisen muun muassa työn organisoinnissa, työoloissa, sosiaalisissa suhteissa ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutuksessa.
EU hyväksyi vuonna 1989 työsuojelun puitedirektiivin. EU asetti siinä työnantajille velvoitteen toteuttaa asianmukaisia ennaltaehkäiseviä toimia työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseksi sekä tarjota työntekijöille työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa tietoa ja koulutusta.
Vaaralliset kemikaalit työpaikalla
Syöpä on työperäisten kuolemantapausten yleisin syy EU:ssa. Se aiheuttaa vuosittain 52% kuolemantapauksista (tiedot: Kansainvälinen työjärjestö, 2017).
Seuraavien alojen työntekijät ovat suurimmassa vaarassa sairastua työperäisiin syöpiin:
- rakennusala
- auto-, tekstiili-, puu- ja huonekaluteollisuus
- kemianteollisuus
- elintarviketuotanto
- terveydenhuolto
EU on vuosien mittaan hyväksynyt sääntöjä työntekijöiden suojelemiseksi tietyiltä työhön liittyviltä tekijöiltä tai vaaroilta. EU:lla on esimerkiksi sääntöjä haitallisten aineiden rajoittamisesta työpaikoilla. Niillä suojellaan työntekijöitä riskeiltä, jotka liittyvät altistumiseen seuraaville aineille:
- karsinogeeniset ja mutageeniset aineet (myös lisääntymismyrkylliset aineet eli kemikaalit, jotka voivat vaikuttaa ihmisen lisääntymiselimiin)
- lyijy
- asbesti
Työntekijöiden suojelua vaarallisilta aineilta koskevaa EU:n lainsäädäntöä päivitetään säännöllisesti. Altistumisrajoja mukautetaan uusimman tutkimustiedon ja teknisen datan perusteella.
Karsinogeenejä ja mutageenejä koskevaa direktiiviä on tarkistettu useita kertoja sen jälkeen, kun se ensimmäisen kerran hyväksyttiin vuonna 2004, ja sen piiriin kuuluu nyt 28 karsinogeeniä.
Uudet säännöt työntekijöiden suojelun vahvistamiseksi
EU-maiden työministerit ottivat 1. joulukuuta 2025 uuden edistysaskeleen työperäisten sairauksien ehkäisemisessä ja työntekijöiden suojelemisessa altistumiselta haitallisille aineille, jotka voivat aiheuttaa vakavia sairauksia, kuten syöpää ja kehityshäiriöitä.
Neuvosto vahvisti kantansa syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia tekijöitä, perimän muutoksia aiheuttavia aineita tai lisääntymiselle vaarallisia aineita koskevan direktiivin kuudenteen tarkistukseen. Tarkistuksella pyritään päivittämään säännöt, jotka koskevat vaarallisille aineille altistumista työpaikalla, viimeisimmän tieteellisen kehityksen mukaisesti.
Tarkistuksen odotetaan ehkäisevän noin 1 700 keuhkosyöpätapausta ja 19 000 muuta sairautta seuraavien 40 vuoden aikana.
Neuvosto myös vahvisti päivitettyjä sääntöjä entisestään lisäämällä isopreenille työperäisen altistuksen raja-arvon Euroopan kemikaaliviraston suositusten mukaisesti.
Neuvosto pääsi 23. kesäkuuta 2026 alustavaan yhteisymmärrykseen Euroopan parlamentin kanssa säännöistä, joilla suojellaan työntekijöitä EU:ssa altistumiselta vaarallisille aineille, jotka voivat aiheuttaa muun muassa syöpää ja astmaa.
Neuvoston ja parlamentin on nyt vahvistettava alustava yhteisymmärrys. Sen jälkeen molemmat toimielimet hyväksyvät tekstin virallisesti, kun se on viimeistelty oikeudellisesti ja kielellisesti.
Syövän ehkäisy EU:ssa
Syövän torjunta on yksi EU:n terveysalan prioriteeteista.
Syövällä on suora vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi se vaikuttaa myös terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmiin, valtioiden budjetteihin sekä talouden, myös terveen työvoiman, tuottavuuteen ja kasvuun.
Tässä suhteessa syöpäseulonta on olennaisen tärkeää väestön terveyden ja työvoiman säilyttämiseksi. Neuvosto hyväksyi vuonna 2003 syöpäseulontaa koskevan suosituksen, jossa EU-maita kannustetaan toteuttamaan väestöperusteisia, laatuvarmistettuja seulontaohjelmia. Suosituksen täytäntöönpanoraportin ja viimeisimpien tieteellisten tietojen perusteella EU-ministerit keskustelevat suosituksen päivittämisestä, jotta syöpäseulonnat kattaisivat vielä enemmän ihmisiä.
Asbesti
Asbesti on vaarallinen karsinogeeni. Euroopan unioni kielsi sen käytön vuonna 2005, mutta sitä on edelleen monissa vanhemmissa rakennuksissa ja infrastruktuurissa. Mineraalikoostumuksensa vuoksi asbestia käytettiin aiemmin laajalti vahvistamaan rakennusmateriaaleja ja tekemään niistä palonkestäviä.
Asbesti aiheuttaa syövän kaltaisia vakavia sairauksia, joissa eloonjäämisprosentti on hyvin matala. Pelkästään vuonna 2019 sen takia menehtyi yli 70 000 henkilöä EU:ssa. Asbestialtistumisten vähentäminen on elintärkeää terveyden suojelemiseksi ja ihmishenkien pelastamiseksi.
Uudella EU-lailla parannetaan työntekijöiden suojelua madaltamalla asbestille työssä altistumisen raja-arvoa ja nykyaikaistetaan sen mittaustapoja.
Alhaisemmat asbestille altistumisen raja-arvot
Uusilla säännöillä vähennetään kymmenkertaisesti asbestin enimmäismäärää, jolle työntekijä voi altistua (nykyisestä ilman pitoisuuden enimmäismäärästä, joka on 0,1 asbestikuitua kuutiosenttimetriä kohti, 0,01 kuituun kuutiosenttimetriä kohti).
Herkempi mittausteknologia
Kuuden vuoden siirtymäajan jälkeen asbestipitoisuus on mitattava nykyaikaisemmalla teknologialla, joka tunnistaa kuidut herkästi, kuten elektronimikroskopialla.
Uudet säännöt sisältävät myös uusia, työntekijöitä määrätietoisemmin suojelevia turvallisuusvaatimuksia, kuten erikoislupien hankkiminen asbestin poistamiseksi ja vanhempien rakennuksien tarkistaminen asbestin varalta ennen purku- ja kunnossapitotöiden aloittamista.
Asbestille altistumisen uuden raja-arvon odotetaan vähentävän merkittävästi työntekijöiden riskiä sairastua asbestiperäisiin sairauksiin, kuten syöpään. Tämä on sitäkin tärkeämpää, koska EU:n tavoitteena on vauhdittaa rakennusten energiakorjausta EU:ssa, mikä voi johtaa 35 miljoonan rakennuksen kunnostamiseen vuoteen 2030 mennessä.
- Asbesti: neuvosto ja parlamentti sopuun uusista säännöistä työntekijöiden suojelemiseksi (lehdistötiedote 27.6.2023)
- Asbestilta suojaaminen työssä: neuvosto äänesti altistumisrajojen alentamisesta (lehdistötiedote 23.10.2023)
Asbestin poistaminen
Asbestialtistuksen riskien vähentämiseksi neuvosto hyväksyi lokakuussa 2022 myös yhteisen kannan rakennusten energiatehokkuutta koskevien EU:n sääntöjen ehdotettuun tarkistamiseen. Ehdotuksessa kannustetaan rakennusten pitkälle meneviin perusparannuksiin, ja ne määritellään erinomaiseksi tilaisuudeksi poistaa myös asbestia.
Asbestin vaikutukset työntekijöiden terveyteen (Infografiikka)
Lyijy ja di-isosyanaatit
Pitkäaikaisen lyijyaltistuksen tiedetään vaikuttavan lisääntymiskykyyn ja sikiön kehitykseen sekä vahingoittavan hermostoa, munuaisia, sydäntä ja verta. Tästä syystä EU:lla on ollut vuodesta 1982 voimassa säännöt, joilla rajoitetaan altistumista lyijylle.
Neuvosto hyväksyi 26. helmikuuta 2024 direktiivin, jolla tarkistettiin työperäisen lyijylle ja sen epäorgaanisille yhdisteille altistumisen raja-arvoja vähentämällä niitä viisinkertaisesti.
Lainsäädännössä asetetaan myös raja-arvot di-isosyanaateille. Kyseessä on joukko haitallisia aineita, joille tällä hetkellä altistuu 4,2 miljoonaa työntekijää ja jotka voivat aiheuttaa astmaa ja ihosairauksia.
Lyijy
Uusilla säännöillä vähennetään työperäisen lyijylle altistumisen raja-arvoa 0,15mg:sta/m³ 0,03mg:aan/m³. Niillä myös vähennetään lyijyn biologista raja-arvoa 70µg:sta/100ml 15µg:aan/100ml.
Di-isosyanaatit
Uusilla säännöillä asetetaan myös ensimmäisen kerran di-isosyanaattien työperäisen altistumisen kokonaisraja.
Raja-arvo on 6µg NCO/m³. Tämä vastaa enimmäispitoisuutta ilmassa, jonka työntekijä hengittää 8 tunnin työpäivän aikana. Lyhytaikaisen altistumisen raja-arvo on 12µg NCO/m³, joka vastaa keskimääräistä altistusta 15 minuutin aikana.
Siirtymäaika
Neuvosto ja Euroopan parlamentti sopivat myös siirtymäkaudesta lyijyn uudelle biologiselle raja-arvolle, jotta jäsenmailla on riittävästi aikaa päivittää tuotantoprosessejaan tehokkaasti ja toteuttaa tarvittavat ennaltaehkäisy- ja suojelutoimenpiteet. Uudet raja-arvot tulevat voimaan 31. joulukuuta 2028.
EU:n terveyspolitiikka
EU:n jäsenmaat vastaavat terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjestämisestä ja tarjoamisesta. EU:n rooli terveyspolitiikassa täydentää näin ollen jäsenmaiden politiikkoja.
EU-yhteistyötä tarvitaan, jotta voidaan edistää terveyttä ja torjua tartuntatauteja ja ei-tarttuvia tauteja, kuten syöpää. Sen avulla otetaan myös huomioon yhteiset terveyshaasteet, joita aiheuttavat esimerkiksi mikrobilääkeresistenssi sekä ympäristöön tai elämäntapaan liittyvät tekijät.
EU:lla on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 153 nojalla toimivalta hyväksyä työterveyden ja -turvallisuuden alan lainsäädäntöä, jolla täydennetään ja tuetaan jäsenmaiden lainsäädäntöä. Neuvostossa näistä kysymyksistä keskustellaan työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa (TSTK).
Päivitetty viimeksi: 25. kesäkuuta 2026