Riittävät vähimmäispalkat EU:ssa
EU haluaa parantaa ihmisten työ- ja elinoloja luomalla puitteet riittäville vähimmäispalkoille Euroopassa.
EU on laatinut uudet EU:n säännöt, joilla edistetään riittäviä lakisääteisiä vähimmäispalkkoja Euroopassa ja autetaan parantamaan työntekijöiden työ- ja elinoloja Euroopassa.
Neuvosto hyväksyi riittäviä vähimmäispalkkoja koskevan direktiivin lopullisen tekstin 4. lokakuuta 2022.
Mitä hyötyä EU:n vähimmäispalkkasäännöistä voi olla?
Jäsenmaiden välillä on suuria eroja työehtosopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden osuudessa ja vähimmäispalkan tasossa. Tämä johtuu osittain hyvin erilaisista työmarkkinamalleista ja jäsenmaiden erilaisista tulotasoista.
Uudella direktiivillä riittävistä vähimmäispalkoista pyritään edistämään työntekijöiden ihmisarvoisia työ- ja elinoloja Euroopassa.
Oikeudenmukaiset työolot
Työntekijöillä on oikeus oikeudenmukaiseen palkkaan, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason. Tämä mainitaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteessa 6. Se kuuluu lukuun 2, joka kattaa oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on EU:n toimielinten johtajien yhteinen julistus, jossa sitoudutaan panemaan täytäntöön 20 periaatetta sosiaalipolitiikan alalla.
Työmarkkinavuoropuhelu ja työntekijöiden osallistaminen
Työntekijöillä tai heidän edustajillaan on oikeus saada tietoja ja tulla kuulluiksi hyvissä ajoin heidän kannaltaan merkityksellisissä asioissa. Tämä on Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaate 8, joka niin ikään esitetään luvussa 2.
Miten EU:n uusilla säännöillä varmistetaan parempi ja tehokkaampi vähimmäispalkkasuoja?
Direktiivillä vahvistettiin uudet EU:n säännöt seuraavista asioista:
- menettelyt, joilla määritetään ja päivitetään lakisääteisten vähimmäispalkkojen riittävyys
- palkanmääritystä koskevien työehtosopimusneuvottelujen edistäminen
- tosiasiallinen pääsy vähimmäispalkkasuojan piiriin työntekijöille, joilla on kansallisen lainsäädännön nojalla oikeus vähimmäispalkkaan
Lakisääteisten vähimmäispalkkojen riittävyys
Jäsenmaita, joissa on lakisääteinen vähimmäispalkka, pyydetään sopimaan kehyksestä vähimmäispalkkojen määrittämiseksi ja päivittämiseksi selkeiden kriteerien mukaisesti.
Lakisääteisiä vähimmäispalkkoja päivitetään vähintään joka toinen vuosi (tai viimeistään neljän vuoden kuluttua maissa, joissa käytetään automaattista indeksointia).
Direktiivissä ei kuitenkaan säädetä tietystä vähimmäispalkkatasosta.
Palkanmääritystä koskevien työehtosopimusneuvottelujen edistäminen
Työehtosopimusneuvottelujen vahvistaminen on keino torjua työssäkäyvien köyhyyttä ja parantaa työoloja. Jäsenmaissa, joissa työehtosopimusneuvottelujen kattavuus on suuri, on yleensä vähemmän matalapalkkaisia työntekijöitä ja korkeammat vähimmäispalkat kuin maissa, joissa työehtosopimusneuvottelujen kattavuus on pieni.
Direktiivin yhtenä tavoitteena on lisätä palkanmääritystä koskevien työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta. Jäsenmaiden olisi sen vuoksi edistettävä työmarkkinaosapuolten valmiuksia osallistua työehtosopimusneuvotteluihin.
Jäsenmaiden, joissa työehtosopimusneuvottelujen kattavuus on alle 80%, on laadittava toimintasuunnitelma työehtosopimusneuvottelujen edistämiseksi. Toimintasuunnitelmassa olisi esitettävä selkeä aikataulu ja erityisiä toimenpiteitä työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden lisäämiseksi asteittain.
Mitä työehtosopimusneuvottelut ovat?
Työehtosopimusneuvottelut ovat prosessi, jossa työntekijät neuvottelevat edustajiensa välityksellä sopimuksia työnantajiensa tai työnantajajärjestöjensä kanssa työsuhteen ehtojen määrittämiseksi. Neuvottelut koskevat muun muassa seuraavia:
- palkka ja etuudet
- työtunnit ja lomat
- työterveys- ja työturvallisuuspolitiikat
Vähimmäispalkkasuojan tosiasiallinen saatavuus
Tekstin mukaan jäsenmaat toteuttavat toimia, joilla parannetaan työntekijöiden tosiasiallista pääsyä lakisääteisen vähimmäispalkkasuojan piiriin. Tähän tarkoitettuja toimia ovat
- työsuojeluviranomaisten suorittamat tarkastukset
- vähimmäispalkkasuojasta tiedottaminen helposti saavutettavalla tavalla
- lainvalvontaviranomaisten valmiuksien kehittäminen sellaisia tapauksia varten, joissa työnantaja rikkoo sääntöjä
Tietojen keruu ja ilmoittaminen
Jäsenmaiden olisi seurattava vähimmäispalkkojen kattavuutta ja riittävyyttä. Lisäksi niitä pyydetään raportoimaan komissiolle kahden vuoden välein seuraavista:
- työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden aste
- lakisääteisen vähimmäispalkan taso
- lakisääteisen vähimmäispalkan piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus
Jäsenmaat, joissa työehtosopimukset ovat ainoa keino tarjota vähimmäispalkkasuojaa, raportoivat työehtosopimuksissa määritetyistä alhaisimmista palkkatasoista ja niiden työntekijöiden palkoista, jotka eivät kuulu työehtosopimusten piiriin. Komissio analysoi nämä tiedot ja raportoi niistä neuvostolle ja Euroopan parlamentille.
Käsittely neuvostossa
Euroopan komissio esitti riittäviä vähimmäispalkkoja koskevan direktiiviehdotuksensa lainsäätäjille eli neuvostolle ja Euroopan parlamentille lokakuussa 2020.
Neuvostossa ehdotusta tarkasteltiin sosiaalityöryhmässä, joka käsittelee kaikkea työllisyyteen ja sosiaalipolitiikkaan liittyvää lainsäädäntötyötä.
Ehdotus direktiiviksi riittävistä vähimmäispalkoista
Saksan puheenjohtajakaudella puheenjohtajamaa ja komissio tiedottivat riittäviä vähimmäispalkkoja Euroopan unionissa koskevasta direktiiviehdotuksesta. Direktiivistä keskusteltiin lyhyesti työllisyys- ja sosiaalineuvoston kokouksessa joulukuussa 2020.
Tilannekatsaus – Ehdotus direktiiviksi riittävistä vähimmäispalkoista
Puheenjohtajamaa Portugali esitti ministereille tilannekatsauksen riittäviä vähimmäispalkkoja koskevasta direktiivistä. Ministereillä oli myös tilaisuus keskustella parannuksista ehdotukseen ja sen keskeisistä osista.
Keskustelut painottuivat seuraaviin:
- sanan ”edistäminen” käyttö sanan ”vahvistaminen” sijasta
- jäsenmaiden huoli siitä, että direktiivi loisi työntekijöille yksilöllisiä oikeuksia
- erityissäännöt merenkulkijoille (joihin sovelletaan merityötä koskevaa yleissopimusta)
- työehtosopimusneuvotteluihin perustuva vähimmäispalkkasuoja verrattuna lakisääteiseen vähimmäispalkkaan perustuvaan suojaan
Keskustelujen pohjalta voitiin jatkaa neuvotteluja yhteisymmärrykseen pääsemiseksi.
Neuvoston kanta (yleisnäkemys)
Puheenjohtajamaa Slovenian työ perustui puheenjohtajakolmikkoon kuuluvien kumppaneiden eli Saksan ja Portugalin puheenjohtajakausien aikana saavutettuun hyvään edistymiseen, josta kerrotaan puheenjohtajamaa Portugalin tilanneselvityksessä.
Puheenjohtajamaa Slovenia esitti sosiaalityöryhmälle neljä peräkkäistä kompromissiehdotusta, joista keskusteltiin kuuden täyden työryhmäkokouspäivän aikana ja monissa kahdenvälisissä keskusteluissa kaikilla tasoilla.
Keskustelut painottuivat seuraaviin:
- jäsenmaiden toimivallan turvaaminen vähimmäispalkkojen vahvistamisessa
- valtuuskuntien huolenaiheet, jotka koskevat erilaisia kansallisia työmalleja ja palkanmuodostusjärjestelmiä
- erilaiset lähestymistavat siihen, kuinka riittävyys saavutetaan
- painopiste riittävyyden ja työehtosopimusneuvottelujen edistämisessä
- kohtuullisten vähimmäispalkkojen tavoite oikeudenmukaisen vähimmäispalkan lisäksi
- jäsenmaiden toivottu vapaus valita ohjeelliset viitearvot
- mahdollisuus raportoida joka toinen vuosi vuotuisen raportoinnin sijaan
- työntekijöille tiedottaminen
Työssä keskityttiin kompromissiratkaisujen löytämiseen huolenaiheisiin ja tasapainon saavuttamiseen tekstissä siten, että samalla jäsenmaiden tuki säilyy ja teksti pysyy riittävän virtaviivaisena.
Pysyvien edustajien komiteassa 24. marraskuuta 2021 valtuuskuntien laaja enemmistö kannatti puheenjohtajamaan tekemää työtä.
Neuvosto muodosti joulukuussa pidetyn työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaneuvoston istunnossa yleisnäkemyksen riittäviä vähimmäispalkkoja koskevasta EU:n lainsäädännöstä. Ministerit korostivat, että vaikka teksti edustaa haurasta tasapainoa jäsenmaiden kantojen välillä, se kuitenkin ilmentää näiden kantojen painopistettä.
Neuvosto ja Euroopan parlamentti alustavaan sopuun uudesta EU-lainsäädännöstä
Neuvosto pääsi kesäkuussa 2022 alustavaan sopuun vähimmäispalkkoja koskevasta direktiivistä, jossa vahvistetaan menettelykehys riittävien vähimmäispalkkojen edistämiseksi kaikkialla EU:ssa. Tarkoituksena on erityisesti
- edistää palkanmääritystä koskevia työehtosopimusneuvotteluja
- edistää lakisääteisten vähimmäispalkkojen riittäviä tasoja
- parantaa kaikkien työntekijöiden tosiasiallista pääsyä vähimmäispalkkasuojan piiriin
Pysyvien edustajien komitea vahvisti saavutetun yhteisymmärryksen, minkä jälkeen sekä neuvosto että Euroopan parlamentti äänestivät siitä virallisesti.
Direktiivin lopullisen tekstin hyväksyminen neuvostossa
Neuvosto hyväksyi direktiivin riittävistä vähimmäispalkoista 4. lokakuuta 2022.
Jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa siirtää direktiivi kansalliseen lainsäädäntöönsä.
EU:n sosiaalinen ulottuvuus
Riittäviä vähimmäispalkkoja koskeva direktiivi on osa EU:n sitoumusta parantaa ihmisten elin- ja työoloja EU:ssa.
Toukokuussa 2021 EU-johtajat sopivat syventävänsä edelleen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa EU:n tasolla ja jäsenmaissa.
Alustatyötä tai sukupuolijakauman tasapainottamista yritysten johtokunnissa koskeva EU-lainsäädäntö on myös osa EU:n sitoumusta vahvistaa sosiaalista Eurooppaa.
Vahvemman sosiaalisen Euroopan puolesta (Infografiikka)
Päivitetty viimeksi: 4. helmikuuta 2025