Syrjimättömyys
EU pyrkii toimintapolitiikoillaan ja aloitteillaan edistämään tasa-arvoa ja ehkäisemään syrjintää yhteiskunnassa.
EU:n oikeus suojaa syrjinnältä
EU:n lainsäädännössä kielletään syrjintä useilla perusteilla, kuten
- sukupuoli
- rotu tai etninen alkuperä
- uskonto tai vakaumus
- vammaisuus
- ikä
- seksuaalinen suuntautuminen
Nämä suojatut syrjintäperusteet luetellaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 19.
Muita perusteita on vahvistettu syrjintäkieltoa koskevassa EU:n perusoikeuskirjan artiklassa 21.
Rotusyrjintä
Ihmisten syrjintä rodun tai etnisen alkuperän perusteella on EU:n sääntöjen mukaan laitonta.
Rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetulla neuvoston direktiivillä varmistetaan, että yksilöitä suojellaan tämäntyyppiseltä syrjinnältä työllisyyden, koulutuksen sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuuden kaltaisilla aloilla.
Euroopan komissio on myös laatinut EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelman 2020–2025, jossa todetaan, että rotusyrjintä on edelleen jatkuva ongelma yhteiskunnassa.
Suunnitelmassa hahmotellaan toimia rasismin torjumiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi.
Romanien syrjintä
EU korostaa, että romanien yhdenvertainen kohtelu on tärkeää, samoin kuin se, että he voivat osallistua yhteiskunnan toimintaan tasavertaisesti. Jäsenmaat ovat sitoutuneet torjumaan tehokkaasti tähän vähemmistöön kuuluvien ihmisten syrjintää ja edistämään heidän osallistumistaan yhteiskuntaan.
EU:n neuvosto hyväksyi vuonna 2021 suosituksen romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta.
Suosituksella pyritään parantamaan romaniyhteisön sosiaalista osallisuutta ja puuttumaan heidän kohtaamiinsa esteisiin koulutuksen, työllisyyden, asumisen ja terveydenhuollon kaltaisilla keskeisillä aloilla.
Työpaikkasyrjintä
Neuvosto loi marraskuussa 2000 yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevat yleiset puitteet.
Asiaa koskevan direktiivin mukaan muun muassa uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen tai ikään perustuva syrjintä työpaikalla on kiellettyä kaikilla työsuhteen osa-alueilla, mukaan lukien työhönotto, uralla eteneminen, työolot ja palkkaus.
Edellä mainitut syrjintäperusteet sekä sukupuoleen perustuva syrjintä sisältyvät nimenomaisesti Lissabonin sopimukseen, jossa annetaan EU:lle valtuudet toteuttaa toimia tällaisen syrjinnän ehkäisemiseksi.
-
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Miesten ja naisten yhdenvertainen kohtelu
EU:n toimilla varmistetaan myös miesten ja naisten yhdenvertainen kohtelu työpaikoilla sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa.
Oikeudet työpaikalla
EU hyväksyi vuonna 2006 lainsäädäntöä, jolla taataan miesten ja naisten oikeus yhdenvertaiseen kohteluun työpaikalla muun muassa seuraavien seikkojen osalta:
- sama palkka samasta työstä
- suojelu seksuaaliselta häirinnältä
- oikeus äitiys- ja isyysvapaaseen
- mahdollisuus koulutukseen ja uralla etenemiseen ilman sukupuoleen perustuvaa syrjintää
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU on myös säätänyt lakeja, joilla vähennetään sukupuolten välisiä palkkaeroja ja edistetään naisten pääsyä johtotehtäviin.
Sukupuolten tasa-arvo
Tavaroiden ja palvelujen saatavuus
Sukupuoleen perustuva syrjintä on kielletty myös tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa, kuten tavaroiden ja palvelujen hinnoittelussa. Näin varmistetaan, että miehiä ja naisia kohdellaan yhdenvertaisesti esimerkiksi seuraavilla aloilla:
- terveydenhuolto
- asuminen
- pankkipalvelut
EU:n lainsäädännön mukaan jäsenmaiden on vaadittava yrityksiä lopettamaan käytännöt, jotka johtavat epätasa-arvoiseen kohteluun, erityisesti sukupuoleen perustuvassa hinnoittelussa, jotta voidaan suojella sekä kuluttajia että palveluntarjoajia.
Vammaisten henkilöiden syrjintä
EU ja sen jäsenmaat pyrkivät varmistamaan, että kaikki vammaiset henkilöt
- nauttivat oikeuksistaan, kuten vapaasta liikkuvuudesta
- voivat osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan ja talouselämään
- eivät kohtaa syrjintää
Keskeisiä saavutuksia
Vaikka esteitä on edelleen jäljellä, EU on edistynyt vammaisia henkilöitä koskevan esteettömyyden ja heidän osallisuutensa parantamisessa erilaisilla lainsäädäntötoimilla ja aloitteilla.
EU on asettanut esteettömyysvaatimukset tietyille tuotteille ja palveluille ja parantanut vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää tavaroita, palveluja ja julkisia tiloja.
Julkisen sektorin elinten verkkosivustot ja mobiilisovellukset on saatettava vammaisten henkilöiden saataville. Tämä parantaa digitaalista osallisuutta ja julkisten verkkopalvelujen yhdenvertaista saatavuutta.
Eurooppalainen vammaiskortti toimii vammaisaseman todisteena kaikkialla EU:ssa ja tarjoaa vammaisille henkilöille samat erityisehdot heidän asuinmaassaan ja maassa, jossa he vierailevat.
Tasa-arvoelimet
EU on perustanut tasa-arvoelimiä edistämään yhdenvertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä jäsenmaissa.
Ne ovat riippumattomia virastoja, joiden tehtävänä on suojella yksilöiden oikeuksia ja varmistaa syrjinnän vastaisten lakien noudattaminen.
Niiden keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa
- riippumattoman tuen ja neuvonnan tarjoaminen syrjinnän uhreille
- tutkimusten tekeminen syrjinnän yleisyyden arvioimiseksi
- tasa-arvon parantamista koskevien raporttien julkaiseminen ja toimintapoliittisten suositusten laatiminen
- yleisen tietoisuuden lisääminen tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen liittyvistä oikeuksista
Neuvosto hyväksyi vuonna 2024 kaksi direktiiviä, joilla vahvistetaan tasa-arvoelinten roolia asettamalla vähimmäisvaatimukset sellaisilla aloilla kuin toimivalta, resurssit ja riippumattomuus ulkoisesta vaikuttamisesta.
Katso myös
Päivitetty viimeksi: 30. heinäkuuta 2025