"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto, 8.–9. kesäkuuta 2023
Tärkeimmät tulokset
Sisäasiat 8. kesäkuuta
Turvapaikka-asiat ja muuttoliike
Neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen kahdesta keskeisestä turvapaikka- ja muuttoliikealan säädösehdotuksesta: turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksesta ja turvapaikkamenettelyasetuksesta. Molemmat lait ovat uuden eurooppalaisen oikeudenmukaisen, tehokkaan ja pitkällä aikavälillä kestävän muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan kulmakiviä.
Muuttoliike on EU:n yhteinen haaste, josta sillä on yhteinen vastuu. Nyt aikaansaatu yhteisymmärrys on iso harppaus kohti oikeudenmukaista ja kestävää eurooppalaista muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaa.
Maria Malmer Stenergard, Ruotsin maahanmuuttoministeri
Turvapaikkamenettelyasetuksella luodaan EU:n yhteinen menettely, jota jäsenmaiden on noudatettava kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden suhteen. Asetus sisältää rajamenettelyä koskevan säännön, jonka avulla EU:n ulkorajoilla voidaan nopeasti arvioida, ovatko hakemukset perusteettomia tai sellaisia, ettei niitä oteta tutkittavaksi.
Voimassa oleva Dublin-asetus olisi korvattava turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksella. Sen tarkoituksena on määrittää, mikä jäsenmaa on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Sillä perustetaan myös uusi muuttoliikkeen hallinta- ja solidaarisuusmekanismi, jolla pyritään varmistamaan maahanmuuttajien tasapuolisempi jakautuminen EU:ssa.
EU:n muuttoliikettä ja turvapaikka-asioita koskeva lainsäädäntökehys ja muuttoliikkeen ulkoinen ulottuvuus ovat saman kolikon kaksi puolta. Neuvosto pani merkille komission ja puheenjohtajamaan esittämän tilannekatsauksen muuttoliikkeen ulkoisesta ulottuvuudesta, johon kuuluvia kysymyksiä ovat esimerkiksi maailmanlaajuiset muuttovirrat ja EU:n ulkopuolisten kumppaniensa kanssa tekemä yhteistyö muuttopaineiden hallitsemiseksi. Erityistä huomiota kiinnitettiin läntisen Välimeren / Atlantin reittiä koskevaan toimintasuunnitelmaan sekä Tunisian, Egyptin ja Irakin tilanteeseen.
Schengen-alue
Schengen-neuvosto keskusteli Schengen-alueen yleistilanteesta komission esiteltyä Schengen-alueen tilaa käsittelevän vuoden 2023 raporttinsa. Ministerit olivat yhtä mieltä seikoista, joihin Schengen-neuvoston olisi kiinnitettävä erityistä huomiota seuraavaa Schengen-neuvoston sykliä 2023–2024 varten:
rajatarkastusten poistaminen Bulgarian ja Romanian vastaisilta rajoilta
palauttamisjärjestelmien tehostaminen
lainvalvontayhteistyön parantaminen järjestäytyneen rikollisuuden ja huumekaupan torjumiseksi
muuttoliikettä ja rajavalvontaa koskevan työn tehostaminen
Schengen-neuvosto keskusteli myös viisumivapausjärjestelmien valvonnasta. Ministerit katsoivat, että EU:n viisumipolitiikkaa olisi käytettävä strategisemmin. He suhtautuivat yleisesti ottaen myönteisesti komission aikomukseen esittää tämän vuoden jälkipuoliskolla lainsäädäntöehdotus, jolla viisumivapauden keskeyttämismekanismia tehostetaan. Näin EU:lla olisi käytössään parempi väline, jonka avulla voidaan torjua viisumivapauden väärinkäyttöä ja vähentää merkittävästi EU:hun suuntautuvaa laitonta muuttoliikettä, joka johtuu siitä, ettei viisumivapaiden naapurimaiden viisumipolitiikkaa ole yhdenmukaistettu EU:n viisumipolitiikan kanssa.
EU:n virasto eu-LISA, joka vastaa tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla, tiedotti ministereille EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuden toteuttamisesta. Jäsenmaat käyttävät tietojärjestelmiä rikollisuuden torjuntaan, rajavalvontaan ja muuttovirtojen hallintaan. Virasto kertoi muun muassa näiden järjestelmien toteuttamisen tilanteesta. Tarkistettu aikataulu järjestelmien teknisestä valmiudesta olisi esitettävä oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa lokakuussa.
Istunnon Schengen-osan yhteydessä Romania kertoi 9. toukokuuta 2023 järjestetystä Schengen-jäsenmaiden ministerifoorumista. Romania ja Bulgaria tiedottivat valtuuskunnille pilottihankkeista turvapaikka-asioiden, palauttamisten ja rajaturvallisuuden alalla. Lopuksi puheenjohtajamaa kertoi käsiteltävänä olevista Schengen-aluetta koskevista säädösehdotuksista.
Sisäinen turvallisuus ja lainvalvonta
Puheenjohtajamaa ja komissio tiedottivat ministereille tehokkaan lainvalvonnan edellyttämää tietojen saatavuutta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän perustamisesta. Asiantuntijaryhmän tavoitteena on luoda visio siitä, miten nykyisiin ja odotettavissa oleviin lainvalvontaan liittyviin haasteisiin voitaisiin vastata teknologian kehityksen avulla – kuten käyttämällä sähköistä viestintää päästä päähän -salauksen tai tekoälyn avulla – ja ehdottaa suosituksia EU:n politiikkojen ja lainsäädännön laatimiseksi.
Digitaalisia palveluja hyödynnetään yhä useammin rikoksissa. Meidän on varmistettava, että lainvalvontaviranomaisilla on välineet, joita ne tarvitsevat torjuakseen rikollisuutta, ja sen vuoksi tietojen saatavuus on keskeisen tärkeää. Olen vakuuttunut siitä, että korkean tason asiantuntijaryhmän työ muuttaa lainvalvontaa merkittävästi tehokkaammaksi.
Gunnar Strömmer, Ruotsin oikeusministeri
Eurooppa on joutunut kohtaamaan yhä useampia monimutkaisia ja pitkäaikaisia kriisejä laajoista tulvista maastopaloihin ja koronapandemiaan. Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi myös kemiallisten, biologisten, säteily- tai ydinonnettomuuksien (CBRN) riski on kasvanut. Tämän vuoksi ministerit hyväksyivät päätelmät koko yhteiskunnan resilienssin vahvistamisesta väestönsuojelun alalla, mukaan lukien varautuminen kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinuhkiin. Neuvosto katsoo, että pelastuspalvelulla on tärkeä rooli EU:n resilienssin parantamisessa ja CBRN-onnettomuuksiin liittyvän riskin vähentämisessä.
Lounaskeskustelussa käsiteltiin väkivaltaisten ääriliikkeiden ja terrorismin torjuntaa. Asialistalla olivat myös Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutukset EU:n sisäiseen turvallisuuteen ja sotaa pakenevien henkilöiden tilapäinen suojelu.
Puheenjohtajamaa kertoi myös muiden turvapaikka-, maahanmuutto-, ulkoraja- ja viisumiasioita sekä lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumista koskevien lainsäädäntöehdotusten etenemisestä.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Muiden asioiden yhteydessä Slovenia esitteli Portorožissa Sloveniassa 3.–4. huhtikuuta 2023 pidetyn Brdon prosessia käsitelleen ministerikokouksen päätelmät. Ministerikokouksessa keskusteltiin tämänhetkisistä sisäiseen turvallisuuteen ja muuttoliikkeeseen liittyvistä haasteista ja erityisesti yhteistyön tiivistämisestä muuttajien salakuljetuksen torjunnassa. Puheenjohtajamaa tiedotti EU:n ja Yhdysvaltojen oikeus- ja sisäministerien kokouksesta, joka pidetään Tukholmassa 20.–21. kesäkuuta 2023. Tulevan puheenjohtajamaan Espanjan valtuuskunta esitteli työohjelmansa.
EU:n ja Ison-Britannian välinen kilpailualan yhteistyösopimus
Neuvosto hyväksyi ilman keskustelua päätöksen luvan antamisesta aloittaa neuvottelut kilpailuasioissa tehtävästä yhteistyöstä Ison-Britannian kanssa.
Sopimus täydentää EU:n ja Ison-Britannian kauppa- ja yhteistyösopimusta, joka tuli voimaan 1. toukokuuta 2021, ja se kattaa Ison-Britannian kilpailuviranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön EU:n kilpailulainsäädännön soveltamiseen liittyvissä asioissa.
Neuvosto hyväksyi viisi yleisnäkemystä – EU:n lainsäädäntöehdotuksia koskevat yhteiset kannat, jotka ovat edellytys neuvottelujen aloittamiselle Euroopan parlamentin kanssa – järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi, julkisen keskustelun suojelemiseksi, naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja EU:n pakotteiden rikkomisen kriminalisoimiseksi.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on yksi Ruotsin puheenjohtajakauden ykkösprioriteeteista. Tänään tekemämme tärkeät päätökset parantavat lainvalvontaviranomaisten valmiuksia torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ottaen samalla huomioon perusihmisoikeudet. Tämä lisää kaikkien EU-maiden kansalaisten vapautta ja turvallisuutta.
Gunnar Strömmer, Ruotsin oikeusministeri
Varojen takaisinhankinta ja menetetyksi tuomitseminen
EU vahvistaa rikoksentekovälineiden ja rikoksen tuottaman hyödyn takaisinperintää ja menetetyksi tuomitsemista koskevia sääntöjään. Jäsenmaiden olisi muun muassa sallittava selittämättömän varallisuuden menetetyksi tuomitseminen tietyin edellytyksin. Neuvosto sopi tätä säädösehdotusta koskevasta yleisnäkemyksestä.
Neuvosto muodosti yleisnäkemyksen, joka koskee ehdotettua lainsäädäntöä strategisten häirintätarkoituksessa nostettujen kanteiden (SLAPP-kanteiden) torjumisesta. Sen tavoitteena on torjua perusteettomia tai aiheettomia kanteita toimittajia ja ihmisoikeuksien puolustajia vastaan ja vahvistaa säännöt, jotka koskevat oikeussuojakeinoja tällaisia kanteita vastaan. Ehdotetun EU-lainsäädännön ansiosta SLAPP-kanteiden kohteena oleviin henkilöihin sovelletaan useita menettelyllisiä takeita ja suojaa.
Neuvosto vahvisti kantansa ihmiskaupan vastaisen direktiivin päivittämiseen. Esimerkiksi pakkoavioliitot ja laiton adoptio ovat nimenomaisesti direktiivin soveltamisalaan kuuluvia hyväksikäytön muotoja. EU-maiden on myös varmistettava, että ihmiskaupan uhrien tarjoamia palveluja tietoisesti käyttäville henkilöille voidaan asettaa seuraamuksia.
Naisiin kohdistuva väkivalta
Neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen lainsäädäntöehdotuksesta naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta. Tavoitteena on mm. kriminalisoida tietyt toimintatavat kaikkialla EU:ssa, kuten naisten sukuelinten silpominen, verkkoahdistelu ja verkkohäirintä. Ehdotuksessa käsitellään myös naisiin kohdistuvasta väkivallasta ilmoittamista sekä uhreille suunnattuja tuki- ja avustustoimenpiteitä, kuten korvauksia ja tiedonkeruuta.
EU:ssa joka kolmas nainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, ja siihen ovat syyllistyneet useimmiten läheiset kumppanit (tiedot vuodelta 2014). Arviolta puolet nuorista naisista oli vuoden 2020 aikana kokenut sukupuoleen perustuvaa verkkoväkivaltaa. Tämä ehdotus on näin ollen merkittävä edistysaskel sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunnassa.
Neuvosto valmistelee parhaillaan uutta lainsäädäntöä varmistaakseen rajoittavien toimenpiteiden rikkomisen kriminalisoinnin. Siinä vahvistettaisiin vähimmäisseuraamukset EU:n pakotteiden kiertämisestä ja rikkomisesta. Neuvosto muodosti yleisnäkemyksen ehdotetusta lainsäädännöstä.
Näiden viiden yleisnäkemyksen lisäksi puheenjohtajamaa tiedotti ministereille myös muista vireillä olevista oikeusalan lainsäädäntöehdotuksista. Niihin kuuluvat parlamentin kanssa käynnissä olevat keskustelut ympäristönsuojelusta ja oikeudenkäytön digitalisoinnista sekä ehdotus rikosoikeudellisten menettelyjen siirtämisestä (jäsenmaasta toiseen).
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Muut oikeusministerien esityslistalla olevat asiat
Ministerit keskustelivat myös tutkinnasta ja syytteeseenpanosta, jotka koskevat Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi määrättyjen EU:n rajoittavien toimenpiteiden rikkomista. Ministerit jakoivat tietoa siitä, millaisiin toimiin heidän maansa viranomaiset ovat tältä osin ryhtyneet, ja keskustelivat mahdollisista parhaista käytännöistä ja suurimmista haasteista. Keskustelu osoitti, että nämä tutkinta- ja syytetoimet ovat haastavia mutta että monet haasteet ovat kaikille jäsenmaille samoja. Monet valtuuskunnat vahvistivat lisäarvon, joka saadaan tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisesta jatkossakin ja siitä, että Eurojust ja Europol tukevat edelleen kansallisia viranomaisia. Eurooppa-neuvosto kehotti 23. maaliskuuta 2023 antamissaan päätelmissä neuvostoa ja komissiota vahvistamaan kaikkia tarvittavia toimeenpanovälineitä ja kehittämään yhdessä jäsenmaiden kanssa täysin koordinoidun lähestymistavan tätä varten.
Lounaalla keskusteltiin järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan oikeudellisista näkökohdista sekä tehokkaiden tutkintatoimien tarpeen ja perusoikeuksien suojelun välisestä tasapainosta.
Ministereille esitettiin tilannekatsaus kesäkuussa 2021 toimintansa aloittaneeseen Euroopan syyttäjänvirastoon (EPPO) liittyvästä viimeisimmästä kehityksestä. Vuonna 2022 EPPO aloitti 865 tutkintaa, ja tällä hetkellä käynnissä on 1 117 tutkintaa. Tapauksissa aiheutuneet vahingot ovat arviolta 14,1 mrd. €.
Puheenjohtajamaa tiedotti myös edistymisestä, joka on saavutettu EU:n liittymisessä Euroopan ihmisoikeussopimukseen, ja kartoitti, mitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi on vielä tehtävä.
Puheenjohtajamaa antoi päätelmät hlbti-henkilöiden turvallisuudesta Euroopan unionissa.
Muut asiat
Puheenjohtajamaa Ruotsi kertoi ministereille EU:n ja Yhdysvaltojen oikeus- ja sisäministerien kokouksesta, joka pidetään Tukholmassa 20.–21. kesäkuuta 2023. Latvia tiedotti valtuuskunnille Riiassa 11. syyskuuta 2023 järjestettävästä Euroopan neuvoston oikeusministerien konferenssista.
Käsiteltäessä henkilötietojen siirtämistä kolmansiin valtioihin komissio tiedotti Japanin tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen uudelleentarkastelusta, EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehystä koskevasta meneillään olevasta työstä sekä oikeusalan tulostaulusta 2023.
Slovenian ministeri tiedotti valtuuskunnille kansainvälisestä yhteistyöstä joukkotuhontarikosten, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten, sotarikosten ja muiden kansainvälisten rikosten tutkinnassa ja syytteeseenpanossa tehtävän uuden yleissopimuksen neuvotteluista ja hyväksymisestä.
Lopuksi tuleva puheenjohtajamaa Espanja kertoi työohjelmastaan.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
Muuttoliike on EU:n yhteinen haaste, josta sillä on yhteinen vastuu. Nyt aikaansaatu yhteisymmärrys on iso harppaus kohti oikeudenmukaista ja kestävää eurooppalaista muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaa.
Digitaalisia palveluja hyödynnetään yhä useammin rikoksissa. Meidän on varmistettava, että lainvalvontaviranomaisilla on välineet, joita ne tarvitsevat torjuakseen rikollisuutta, ja sen vuoksi tietojen saatavuus on keskeisen tärkeää. Olen vakuuttunut siitä, että korkean tason asiantuntijaryhmän työ muuttaa lainvalvontaa merkittävästi tehokkaammaksi.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on yksi Ruotsin puheenjohtajakauden ykkösprioriteeteista. Tänään tekemämme tärkeät päätökset parantavat lainvalvontaviranomaisten valmiuksia torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ottaen samalla huomioon perusihmisoikeudet. Tämä lisää kaikkien EU-maiden kansalaisten vapautta ja turvallisuutta.